Ruotsia käytetään usein esimerkkinä, kun keskustellaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Keskusteluissa nousee usein esiin se, että Ruotsissa ei ole yleissitovuutta tai että siellä paikallinen sopiminen on yleistä. Johtopäätöksiä saatetaan esittää yksityiskohtien perusteella muut Ruotsin työmarkkinamallia koskevat oleelliset tiedot sivuuttaen. Harvoin mainitaan esimerkiksi sitä, että neuvottelujen koordinaatio on Ruotsissa vahvaa, tai että kaikista hajautetuimmat neuvottelut löytyvät Ruotsin julkiselta sektorilta valtiolta ja kunnista.
Teollisuuden palkansaajat haluaa edistää keskustelua työmarkkinoiden toiminnasta sekä tuoda julkiseen keskusteluun faktatietoa.
Uusimmassa Edistys-analyysissä Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija, KTT Merja Kauhanen vertailee Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusta koskevia työehtosopimusmalleja keskenään. Hän käy läpi mistä kaikesta työehtosopimuksissa sovitaan, millä tasoilla palkoista sovitaan, kuinka laajasti työehtosopimuksia noudatetaan sekä miten koordinaatio on toteutettu Ruotsissa.
Yhteistä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusmalleille on Kauhasen mukaan ollut sopimisen moniportaisuus ja neuvottelujen koordinaatio.
”Molemmissa maissa työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita, ja niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista”, Kauhanen korostaa.
Kauhasen analyysistä käy ilmi, että molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa, työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita.
Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, ja tämä koskee erityisesti toimihenkilöitä. Suomessa julkisella sektorilla kunnissa ja valtiolla liki 100 prosentille palkansaajista palkankorotus määräytyi vuonna 2018 yleiskorotuksena, jonka lisäksi sovittiin paikallinen erä. Ruotsin julkisen sektorin kaikista palkansaajista 52 prosenttia oli täysin paikallisen sopimisen piirissä ilman rajoituksia vuonna 2020, ja toimihenkilöistä peräti 81 prosenttia.
Lisätietoja:
Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen toimii myös Teollisuuden palkansaajien hallituksen puheenjohtajana.
