Kohti reilumpia kilpailukieltosopimuksia?
Blogi

Kohti reilumpia kilpailukieltosopimuksia?

Kirjoittaja: Helena Lievonen Julkaistu:

Kilpailukieltosopimuksia löytyy yhä useamman työntekijän työsopimuksista. Niitä tehdään kaikilla aloilla ja usein ilman lainmukaista erityisen painavaa syytä. Hallitus esitti marraskuun alussa, että kilpailukieltolausekkeita yhtenäistetään ja niissä otetaan tasapuolisemmin huomioon työnantajan ja työntekijän edut. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Kilpailukieltosopimus on työntekijän työsopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan työntekijä ei saa työsuhteen päättymisen jälkeen mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Rajoitusaika voi olla enintään 6 kuukautta tai vuoden, jos työntekijä saa siitä kohtuullisen korvauksen.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia kilpailukiellosta työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Kilpailukieltosopimuksen perusteena on kuitenkin oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toiminnan laatuun, liikesalaisuuden säilyttämiseen tai työntekijälle järjestettyyn erityiskoulutukseen.

Kilpailukieltoa koskevat työsopimuksen ehdot ovat yleistyneet. Niitä tehdään kaikilla aloilla ja usein ilman lainmukaista erityisen painavaa syytä. Kilpailukielto on myös monissa työsopimuksissa vakioehtona, ja niitä tehdään jopa suorittavaa työtä tekeville. Tällaiset perusteettomat sopimukset vaikeuttavat työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa ja edetä urallaan.

Torstaina 12.11. hallitus antoi eduskunnalle esityksen, että kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Hallitus esittää, että työsopimusten kilpailukieltolausekkeita yhtenäistetään ja niissä otetaan tasapuolisemmin huomioon työnantajan ja työntekijän edut.

Mikä muuttuisi?

Työnantajan pitäisi jatkossa suoraan lain nojalla maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksessa sovitulta rajoitusajalta. Korvauksen suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja rajoitusajan pituudesta. Jos rajoitusaika on enintään 6 kuukautta, työnantajan olisi maksettava vähintään 40 % työntekijän palkkaa vastaava korvaus koko rajoitusajalta. Jos rajoitusaika olisi yli 6 kuukautta, olisi korvaus vähintään 60 % palkasta. Työntekijä voisi rajoitusaikana tehdä muuta työtä, joka ei kuulu rajoituksen piiriin.

Työnantaja voisi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen noudattamalla irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Työnantajapuolella vastustetaan kilpailukieltosopimusten rajoittamista ja niihin liittyvien kustannusten lisäämistä. Työnantajia edustavien tahojen mukaan korvausvelvollisuus nostaisi kynnystä työllistää ja heikentäisi kilpailukykyä.

Hallituksen esityksen mukaan lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2022 ja sitä sovellettaisiin myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Alussa olisi vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantajat voivat tehdä muutoksia työsopimusten kilpailukieltoehtoihin tai irtisanoa ne vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Helena Lievonen
Lakimies

Lakimies, jonka neuvotteluvastuulla ovat taloushallintoala ja Accountor.