Siirry suoraan sisältöön
Naisen siluetti meren äärellä.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että työntekijä jää korkeintaan puoleksi vuodeksi vapaalle työstään ja työnantaja palkkaa tälle ajalle työttömän henkilön.

Vuorotteluvapaan ajan työntekovelvoite ja palkanmaksu keskeytyvät, mutta työsuhde pysyy yhä voimassa. Työnantaja sitoutuu vuorotteluvapaan ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) työttömänä olevan työnhakijan vapaan ajaksi. Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä, jos työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajaan on aikaa alle kolme vuotta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, joka on kokoaikaisessa työsuhteessa tai jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, mikäli hänelle on kertynyt työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta. Jos työntekijä on saanut aiemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä lisäksi on, että työsuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään 13 kuukautta. Vähimmäisaikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Vuorotteluvapaasopimus

Vuorotteluvapaasta tulee tehdä kirjallinen vuorottelusopimus ja se on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. TE-toimistolle on ennen vuorotteluvapaan alkua tai viipymättä vuorotteluvapaan alettua toimitettava työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että työnantaja on palkannut sijaisen vuorotteluvapaan ajaksi.

Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaan sijaiseksi sellainen TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, joka täyttää vähintään yhden vuorotteluvapaalaissa säädetyistä edellytyksistä:

  • työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana
  • alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi
  • työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Töihin paluu

Ennenaikaisesta tai tilapäisestä töihin paluusta on sovittava työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaan päätyttyä työntekijällä on ensisijaisesti oikeus palata entiseen työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa vastaavaa työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Löydät lisätietoja vuorottelukorvauksesta ja vuorottelukorvauksen hakuohjeet oman työttömyyskassasi verkkosivuilta

Palkaton vapaa

Työntekijä voi aina halutessaan sopia työnantajansa kanssa palkattoman vapaan pitämisestä. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta saada palkatonta vapaata, ellei kyse ole laissa erikseen säädetystä syystä (perhevapaat, opintovapaa). Sopiminen on työnantajalle vapaaehtoista, työntekijöiden tasapuolinen kohtelu huomioiden.

Palkattomasta vapaasta kannattaa sopia kirjallisesti. Työsuhteen etuudet eivät lähtökohtaisesti ole käytettävissä palkattoman vapaan aikana, ellei niin erikseen sovita. Palkattoman vapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita: