Anna kehityskeskustelulle mahdollisuus
Töissä

Anna kehityskeskustelulle mahdollisuus

Kirjoittaja: Juho Paavola

Kehityskeskustelu hyvä hetki pysähtyä työpaikan arjessa. Oikein käytettynä johdon työkalu ei ole pakkopullaa, vaan hyvä tie muutokseen.

Kehityskeskustelu edessä. Taas on pakko kuunnella pomoa tunti.

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta tunnistaa tilanteen. Jos kehityskeskustelut eivät innosta, taustalla on useimmiten työpaikan johtamiskulttuuri, jossa olisi parantamisen varaa.

”Mitä tahansa työkalua voi käyttää hyvin tai huonosti”, Hannonen sanoo.

Kehityskeskustelusta ei ole hyötyä, jos siihen ei valmistauduta huolella. Ja jos keskustelut tuntuvat pakkopullalta, valmistautuminenkin voi jäädä.

Valmistautuminen kuitenkin kannattaisi tehdä. Tutkimusten mukaan huono kehityskeskustelu voi nakertaa työmotivaatiota ja -ilmapiiriä. Kehityskeskustelu voidaan kokea epäreiluksi johtamiseksi.

”Toinen on puhuvinaan, toinen kuuntelevinaan.”

Valmistautuminen on ensimmäinen askel tulokseen

Parhaimmillaan kehityskeskustelu on tehokas johdon työkalu. Työntekijän aito kuunteleminen on avain siihen, että hänen työnsä helpottuu. Vastaavasti kehityskeskusteluun saapuvalla työntekijällä on vastuunaan miettiä, mikä omassa työssä sujuu, mikä ei ja miksi näin on.

”Useimmilla työpaikoilla on valmiit kaavakkeet, mutta myös vapaamuotoisesti kannattaa laittaa ylös, mistä haluaisi puhua ja mitä työssään muuttaa.”

Hannosen mielestä kehityskeskustelun voima on siinä, että se tarjoaa hektisen arjen keskellä tilaisuuden keskustella asioista rauhassa. Ennalta on hyvä suunnitella myös sitä, paljonko annetussa ajassa on realistista käydä asioita läpi.

”Kehityskeskustelu ei korvaa asioiden arkista läpikäymistä, eikä voi olettaa, että yhdessä istunnossa selvitettäisiin koko vuoden kertynyt painolasti.”

Pysy konkretiassa

Hannonen kehottaa pysymään kehityskeskustelussa konkretiassa. Vain niin asioihin voi saada muutosta.

”Ennen keskustelua kannattaa paitsi miettiä ongelmia, niihin myös omasta mielestä toimivia ratkaisuja. Ne eivät ehkä toteudu sellaisenaan, mutta silloin hyvä pohja jatkolle on olemassa.”

Jos ongelmana on esimerkiksi työn muutoksesta johtuva osaamisen puute, voidaan kehityskeskustelussa miettiä sopivaa täydennyskoulutusta. Yhtä hyvin voidaan pohtia sitä, missä ihminen näkee itsensä seuraavaksi.

”Tärkeintä on, että sovitaan konkreettiset toimenpiteet ja suunnitelma, ja keskustelun jälkeen niitä myös noudatetaan.” 

Vain työstä on puhuttava

Kehityskeskustelussa tärkeintä on saada suu auki. Kukaan ei osaa lukea toisen ajatuksia. Hannonen kehottaa miettimään myös sitä, miten sanansa asettelee.

”Jos jotakin sanoo tunteella, keskustelukumppani reagoi ensin tunteeseen, sitten vasta asiaan.”

Muutosta haluavan kannattaakin miettiä, miten viesti menisi parhaiten läpi. Muutenkin kehityskeskustelussa pätevät hyvät työelämän tavat.

”Kehityskeskustelussa puhutaan työstä, muusta ei oikeutta ole kysyä. Silti työntekijälle voi tarjota mahdollisuutta keskustella myös henkilökohtaisista asioista, jos hän kokee niiden töihin vaikuttavan.”

Hyödynnä vastaukset

Työnantajalle kehityskeskusteluiden suunnittelu ja järjestäminen maksavat rahaa. Hannonen ihmetteleekin, miksi yritykset eivät hanakammin ota niistä saatavaa hyötyä irti.

”Pahimmillaan esimies kirjaa tulokset vain itselleen. Kun hän siirtyy muihin töihin, katoaa arvokasta tietoa.”

Parempi vaihtoehto olisi ottaa kehityskeskusteluista nousevat teemat ylös ja jalostaa ne anonyymiksi tiedoksi. Sen perusteella voisi keksiä ratkaisuja asioihin, jotka yleisimmin nousevat esiin.

”Tämä tieto kannattaisi jakaa työntekijöille, jolloin he huomaavat, että keskusteluilla on oikeasti merkitystä. Ja kun niihin kuitenkin käytetään aikaa, eikö niiden anti myös kannattaisi hyödyntää tehokkaasti?”