Siirry suoraan sisältöön
Tasa-arvo työelämässä

Tasa-arvo työelämässä

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

Tasa-arvolailla on haluttu myös parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Työnantajalla on myös velvollisuus ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
 
Tasa-arvolaissa on kielletty sekä suoraan sukupuoleen perustuva, että välillinen syrjintä. Välillinen syrjintä tarkoittaa esimerkiksi käytäntöä, joka vaikuttaa sukupuolen perusteella neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Välillistä syrjintää on myös eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.
 
Välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on:
  • naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella
  • eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä
  • eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella
Välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on:
  • sääntö, peruste tai käytäntö, joka vaikuttaa sukupuolen perusteella neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella
  • eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella

Välillisen syrjinnän kriteerit täyttävä menettely on kuitenkin oikeutettua, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valitut keinot ovat tähän tavoitteeseen nähden aiheellisia ja tarpeellisia.

Seksuaalinen häirintä

Syrjintää on myös seksuaalinen häirintä tai häirintä sukupuolen perusteella. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. Edellytyksenä on, että käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • sukupuolisesti vihjailevat eleet ja ilmeet
  • härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset
  • fyysinen koskettelu
  • sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset
Sukupuoleen perustuva häirintä taas tarkoittaa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Edellytyksenä on, että käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
 
Syrjintää on myös käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Syrjintä työelämässä

 
Syrjintää on sukupuolen, raskauden tai synnytyksen, vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella huonompaan asemaan asettaminen: 
  • työhön otettaessa
  • tehtävään tai koulutukseen valittaessa
  • työsuhteen kestosta, jatkumisesta tai määräaikaisuudesta taikka palkka- tai muista työsuhteen ehdoista päätettäessä
  • palkka- ym. työehtoja sovellettaessa
  • töitä johdettaessa tai jaettaessa
  • työsuhdetta päätettäessä, osa-aikaistettaessa tai lomautettaessa.
Lisäksi erikseen kielletään vastatoimet sillä perusteella, että työntekijä vetoaa tasa-arvolakiin perustuviin oikeuksiinsa.
 
Jos työntekijä katsoo tulleensa syrjityksi sukupuolen perusteella, työnantajan on annettava selvitys toimenpiteen perusteista. Selvitys on annettava myös sukupuolisyrjinnästä väitteen esittävälle työnhakijalle.
 
Työantajan on ilman erillistä pyyntöä annettava viivytyksettä kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä tai työsuhteen jatkamatta jättämisestä, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva on työsuhteensa aikana ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä, perhevapaasta taikka käyttänyt perhevapaata.
 
Luottamusmiehellä on tasa-arvolain ja työehtosopimusten mukaan mahdollisuus saada tietoja palkkauksesta palkkasyrjintätilannetta selvitellessään.
 
Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä työnantajalta, joka on tasa-arvolain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia. Velvollisuus maksaa hyvitystä koskee jatkossa myös vuokratyövoimaa käyttäviä yrityksiä sellaisissa tilanteissa, joissa yritys työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan, työsuhteen kestosta tai jatkumisesta tai palkka- tai muista työsuhteen ehdoista päättäessään toimii niin, että henkilö joutuu epäedullisempaan asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Näissä tilanteissa työntekijällä on jatkossa oikeus vaatia hyvitystä myös käyttäjäyritykseltä. 

Tasa-arvon edistäminen

Tasa-arvolaki velvoittaa jokaisen työnantajan edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan on edistettävä tasa-arvoa mm. mahdollistamalla naisten ja miesten tasapuolinen hakeutuminen ja sijoittuminen eri tehtäviin ja edistämällä sukupuolien yhtäläisiä mahdollisuuksia edetä uralla. Työnantajan on kehitettävä työoloja siten, että työt soveltuvat sekä miehille että naisille, sekä helpotettava työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Tasa-arvosuunnitelma

Jos työnantajan palveluksessa työskentelee vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma vähintään joka toinen vuosi. Tasa-arvosuunnitelma sisältää selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta, tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja aiemman suunnitelman tulosten arvioinnin. Tasa-arvosuunnitelma voidaan myös sisällyttää yhteistoimintalain mukaiseen työpaikan kehittämissuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

Tasa-arvovaltuutettu antaa neuvontaa tasa-arvosuunnitelman laatimiseen liittyvissä kysymyksissä. 
 

Tarvitsetko apua työsuhteen ristiriitatilanteissa? Etkö ole vielä Erton jäsen?

Liity jo tänään Perusturva- tai Täysturva-jäseneksemme, tai päivitä Kevytturva-jäsenyytesi ylöspäin, niin saat heti käyttöösi lakitiimimme työsuhdeneuvonnan! Pääset keskustelemaan suoraan työoikeuden juristin tai asiantuntijan kanssa. Vastaamme puheluusi nopeasti ja saat tyypillisesti apua jo saman päivän aikana. Edun arvo on noin 150 euroa per yhteydenotto, noin 300 euroa per tunti. Erimielisyyksien sovitteluavun saa Täysturva-jäsen heti liityttyään, Perusturva-jäsen kolmen kuukauden omavastuuajan jälkeen. Sovitteluavun arvo on jäsenelle jopa 10 000 euroa.

Liity jäseneksi

Lue teemaan liittyviä artikkeleita: