Markkinoinnin ja luovien alojen palkkakyselyn tulokset 2025
Markkinoinnin ja luovien alojen palkka- ja työehtokysely toteutettiin lokakuussa 2025. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Oleellisimmat poiminnat palkka- ja työehtokyselystä:
- Kuukausipalkan keskiarvo aloilla ilman provisioita on 4 194 € ja tuntipalkan keskiarvo on 16,31 €/h.
- Etätyön vakuutusturvassa on edelleen parantamisen varaa.
- Harmaiden ylitöiden tekeminen on aloilla yleistä.
Vastaajajoukko
Kyselyyn vastasi yhteensä 557 alan ammattilaista, joista 30 % ilmoitti työskentelevänsä mainos-, media- ja viestintäyrityksissä. Vastaajista 31 % ilmoitti alakseen yrityksen sisällä tehtävän In-house -työn ja 3 % kertoi työskentelevänsä järjestössä. Julkisella sektorilla työskenteli 5 % ja digimedia- ja digitoimistossa 3 % vastaajista. Markkinatutkimus työllisti 2 % vastaajista ja peliala 3 %. Vastaajista 12 % työskenteli IT-konsultoinnin/ohjelmistokehityksen parissa.
Suurin osa vastaajista on työskennellyt alalla pitkään. Vastaajista 58 %:lla oli yli 10 vuoden, 39 %:lla 2–10 vuoden ja 3 %:lla enintään kahden vuoden työkokemus. Työsuhde oli kestänyt 21 %:lla enintään kaksi vuotta, 36 %:lla 2–5 vuotta ja 21 %:lla yli 10 vuotta. Työsuhteista 92 % oli toistaiseksi voimassa olevia ja 90 % kokoaikaisia työsuhteita. Työsuhteen ohella yritystoimintaa harjoitti 18 % vastaajista. Täysin päätoimisena yrittäjänä aloilla toimivia oli 1 % vastaajista.
Yli puolet vastaajista (56 %) työskenteli vastaushetkellä pääkaupunkiseudulla. Neljäsosa (25 %) ilmoitti työskentelypaikkakunnakseen Tampereen , Oulun tai Turun.
Suurin osa vastaajista (66 %) oli alle 46-vuotiaita ja 11 prosenttia oli vähintään 56-vuotiaita.
Vastaajista 69 prosenttia oli naisia.
Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattikorkeakoulututkinto (43 %) ja toiseksi yleisin ylempi korkeakoulututkinto (18 %).
Kysely toteutettiin Erton ja Digmaritin jäsenille lähetetyllä ja eteenpäin kollegoille välitettäväksi pyydetyllä sähköisellä kyselyllä. Vastauksia hankittiin myös yhteistyöllä MarkkinointiKollektiivin kanssa. Melkein kaksi kolmasosaa (71 %) vastaajista oli Erton ja Digmaritin jäseniä. Digmarit ry on yksi Erton kuudesta jäsenyhdistyksestä.
Palkkataso ja palkan perusteet
Vastaajista 92 prosenttia kertoi olevansa puhtaasti kuukausipalkkaisia ja 3 prosenttia kertoi saavansa kuukausipalkan lisäksi kuukausittain provisioita. Tilastollisesti merkitykselliset palkkatasot saadaan ilmoitettua näistä edellä mainituista vastaajajoukoista. Vastaajista 16 prosentilla palkka perustuu joko alakohtaiseen työehtosopimukseen ja 72 prosentilla palkka perustuu pelkästään työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Vastaajista 8 prosenttia ei osannut yksilöidä palkkauksensa perustetta. Erton ja Digmaritin julkaisema vähimmäispalkkasuositus toimi reilulle prosentille vastaajista palkanperusteena.
Noin kolmannes vastaajista (30 %) kertoi saavansa kuukausipalkan lisäksi maksettavaa bonusta tai tulospalkkiota. Puolella (51 %) bonus perustui yrityksen tulokseen ja 36 prosentilla henkilökohtaisen suorituksen ja yrityksen tuloksen yhdistelmään. Bonus perustui puhtaasti henkilökohtaiseen suoritukseen 8 prosentilla vastaajista.
Palkkataso, alakohtaiset eurot
Markkinointi- ja viestintäalalta puuttuu kattava palkkatilasto. Erton ja sen jäsenyhdistyksen Digmaritin palkkakysely on kattavin alan tilasto Suomessa. Kaikki tehtävät ja toimenkuvat kattavan palkkatilaston julkaisemiseen kyselymme ei kuitenkaan vielä riitä. Julkaisemme seuraavat tiedot:
Taulukko 1: Kuukausipalkkojen alueelliset keskiarvot ilman provisiota (€/kk)
| Koko maa | Pk-seutu | Tampere, Oulu, Turku | Jyväskylä, Kuopio, Lahti | 50–100 t asukkaan kaupunki | Alle 50 t asukkaan kaupunki | |
| Keskiarvo | 4 194 | 4 498 | 3 756 | 3 282 | 3588 | 3 544 |
| Mediaani | 3 986 | 4 300 | 3 535 | 3 300 | 3500 | 3 351 |
| 25 % fraktiili | 3 329 | 3 713 | 3 200 | 2 850 | 3100 | 3 046 |
| 75 % fraktiili | 4 700 | 5 037 | 4 200 | 3 640 | 3 935 | 4 100 |
Pääkaupunkiseudun keskipalkat ovat noin 7 % korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Paikkakuntakohtainen vaihteluväli oli 19–37 % pääkaupunkiseutuun nähden.
Taulukko 2: Kuukausipalkkojen alakohtaiset keskiarvot ilman provisiota (€/kk)
| Mainos-, media- ja markkinointi-viestintäpalvelu | In-house, yrityksen sisällä | In-house, järjestön sisällä | In-house, julkinen sektori | |
| Keskiarvo | 4 176 | 4 360 | 3 842 | 3 998 |
| Mediaani | 3 800 | 4 000 | 3 746 | 4 000 |
| 25 % fraktiili | 3 400 | 3 390 | 3 200 | 3 499 |
| 75 % fraktiili | 4 700 | 4 750 | 4 520 | 4 289 |
| It-konsultointi / ohjelmisto | Digimedia / digitoimisto | Markkinatutkimus |
Peliala | |
| Keskiarvo | 4 664 | 3 634 | 4 257 | 4 372 |
| Mediaani | 4 337 | 3 980 | 4 248 | 4 200 |
| 25 % fraktiili | 3 954 | 3 000 | 3 777 | 3 800 |
| 75 % fraktiili | 5 400 | 4 380 | 5 000 | 5 700 |
Palkkataso, ammattiryhmäkohtaiset eurot
Ammattiryhmä 1
Vastaajista kolmasosa (28 %) ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 1, jossa työn kuvaus on: tulosvastuu, suunnitteluprosessien käynnistäminen ja läpivieminen, asiakashankinta ja johtaminen. Esimerkiksi johtajat, päälliköt, konsultit, vetäjät.
Ammattiryhmä 2
Vastaajista kaksi kolmasosaa (63 %) ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 2, jossa työn kuvaus on: luova markkinointisuunnittelu, tuotanto ja toteutus. Esimerkiksi luovat ja graafiset suunnittelijat, peligraafikot, ad:t, sisällöntuottajat, copywriterit, verkkosivu- käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijat, tutkimussuunnittelijat sekä digimarkkinoijat.
Ammattiryhmä 3
Vastaajista viisi prosenttia ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 3, jossa työn kuvaus on: Tuotantoyhteydet, viimeistelytyöt, tuotannon valvonta ja tarkistukset, aikataulunvalvonta. Esimerkiksi assistentit, yhteyshenkilöt ja sihteerit.
Ammattiryhmä 4
Vastaajista kolme prosenttia ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 4, jossa työn kuvaus on: laskutus, reskontranhoito, tarjouslaskenta, palkanlaskenta ja muut toimistotehtävät. Esimerkiksi toimistotyöntekijät, avustajat
Taulukko 3: Kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskipalkat ilman provisiota ammattiryhmittäin (€/kk)
| Ammattiryhmä 1 | Ammattiryhmä 2 | Ammattiryhmä 3 | Ammattiryhmä 4 | |
| Keskiarvo | 5 178 |
3 809 |
3 568 |
3 006 |
| Mediaani | 4 780 |
3 700 |
3 500 |
3 130 |
| 25 % fraktiili | 4 061 |
3 200 |
3 250 |
2 612 |
| 75 % fraktiili | 5 714 |
4 300 |
3 900 |
3 460 |
Työssä jaksaminen
Kuva 1: Onko työssä jaksamisesi kuluvan vuoden aikana parantunut, pysynyt ennallaan vai heikentynyt?
Kysyimme vastaajilta palkka- ja työehtokyselyssämme, miten he arvioivat oman työssä jaksamisensa muuttuneen vuoden aikana. Yli puolet (56 %) vastaajista koki, että työssä jaksaminen on pysynyt ennallaan. Kolmannes (33 %) koki, että jaksaminen on heikentynyt. Lukemat ovat pysyneet samansuuntaisina aiempien vuosien kyselyihin verrattuna (2022–2024).
Kuva 2: Mikä seuraavista parantaisi eniten työssä jaksamistasi? (Vastaajat saivat valita enintään kolme kohtaa)
Lisäksi vastaajilta kysyttiin, mikä parantaisi heidän työssä jaksamistaan eniten. Eniten työssä jaksamista parantavina tekijöinä koettiin esihenkilön tuki (25 % ) ja ammatillisen lisäkoulutuksen saaminen (25 %). Myös työmäärän (24 %) ja työtuntien (24 %) vähentäminen parantaisivat vastaajien mielestä työssä jaksamista.
Vastaajilta kysyttiin myös, miten he kokevat esihenkilöiden suoriutuvan työturvallisuuteen liittyvistä tehtävistään. Vastaajista 12% työskenteli esihenkilötehtävässä. Esihenkilönä työskentelevistä vastaajista 82 % koki suoriutuvansa työturvallisuuteen liittyvistä tehtävistään hyvin. Vastaavasti 63 % muista vastaajista arvioi esihenkilöidensä suoriutuvan hyvin työturvallisuuteen liittyvistä tehtävistä.
Kuva 3: Mitä esimies tarvitsisi, että voisi selviytyä paremmin työturvallisuuteen liittyvistä työtehtävistään?
Kysymykseen "Miten esimies suoriutuisi paremmin työturvallisuustehtävistään?", vastaukset jakautuivat samansuuntaisesti esimiestehtävissä toimivien ja muiden vastaajien välillä.
Yritystoiminta useimmiten sivutoimista
Vastaajista 19 % oli harjoittanut tai harjoittaa yritystoimintaa vuonna 2025. Vastaajista 1 % oli päätoimisia yrittäjiä. Palkansaajina toimivista vastaajista 18 %:lle yritystoiminnan harjoittaminen on ollut sivutoimista ja 16 %:lle vastaajista se tuo alle 10 % kokonaisansioista.
Sivutoimisesti yritystoimintaa harjoittavien keskimääräinen laskutettava tuntihinta vaihteli 5–150 €:n välillä. Tuntiveloituksen keskiarvo oli 55 €. Sivutoimisesti yritystoimintaa harjoittavat kohtaavat harvoin tilanteita, joissa asiakkaat maksaisivat laskunsa myöhässä.
Etätyöt jatkuvat – vakuutusturvassa edelleen parantamisen varaa
Etätöitä tehdään edelleen vähintään yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Vastaajista 94 % ilmoitti tekevänsä etätöitä.
Etätyöntekijän turvaksi otettava laajempi vakuutusturva on edelleen vain harvojen etätyöntekijöiden saatavilla. Vastaajista 16 prosenttia (saman verran kuin edellisvuoden kyselyssäkin) ilmoitti, että työantaja on ottanut etätyötä tekeville lisävakuutusturvan. Suurin osa vastaajista (74 %) ei tiedä, onko etätyötä vakuutettu lisäturvalla vai ei.
Erto suosittelee keskustelemaan työpaikalla etätyön vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus). Kyseinen vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairausajan palkat. Kysy vakuuttamistilanteesta omalta esimieheltäsi.
Avoin keskustelu kannattaa. Työnantaja on usein asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.
Ylitöitä tehdään ilmaiseksi
Kysyimme palkka- ja työehtokyselyssämme myös niin sanottujen harmaiden lisä- ja ylitöiden tekemisestä markkinoinnissa ja luovilla aloilla. Suurin osa vastaajista (70 %) ilmoitti tekevänsä töitä vapaa-ajallaan saamatta siitä erillistä korvausta. Lähes puolet (45 %) vastaajista kertoi tekevänsä näitä töitä kuukausittain tai useammin.
Kolmannes (30 %) vastaajista totesi, ettei tee lainkaan korvauksetonta ylimääräistä työtä.
Toteutuneet palkankorotukset
Tasan puolet kyselyyn vastanneista oli saanut palkankorotuksen viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 20 % oli saanut palkankorotuksen kahden viimeisen vuoden sisällä. Huomionarvoista on, että 18 %:lla palkkaa ei oltu korotettu lainkaan koko työsuhteen aikana.
Kuva 4: Mihin palkankorotus on perustunut?
Useimmiten palkka oli noussut työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten yleiskorotusten kautta, mutta moni oli saanut korotuksen myös omasta aloitteestaan.
Markkinoinnin ja luovien alojen vähimmäispalkkasuositus
Alojen vähimmäispalkkasuositus on voimassa 2026 loppuun saakka. Tutustu markkinoinnin ja luovien alojen vähimmäispalkkasuositukseen ›
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
Markkinoinnin ja luovien alojen palkka- ja työehtokyselyn tulokset -jäseninfo
Palkka- ja työehtokyselyn tuloksia esitellään tarkemmin keskiviikkona 4.2.2026 Teams-infossa klo 16–17. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan markkinoinnin ja luovien alojen palkkakyselyn tuloksista ja siitä, miten voit neuvotella itsellesi paremman palkan. Ilmoittautuminen tapahtuu Erton tapahtumakalenterin kautta. Ilmoittaudu markkinoinnin ja luovien alojen palkka- ja työehtokyselyn tulokset -jäseninfoon ›
