Siirry suoraan sisältöön

Yleistä runkosopimusta koskeva neuvottelutulos on hyväksytty

Yleistä runkosopimusta koskeva neuvottelutulos syntyi perjantaina 11.3.2022 ja osapuolet ovat sen hallinnoissaan hyväksyneet.

Mies kävelee ylös portaita.
Uusi työehtosopimus astuu voimaan tänään 23.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Toinen vuosi on niin sanotusti optiovuosi, joka tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 palkankorotuksista sovitaan 30.11.2022 mennessä. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen, sopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.
 

Palkankorotukset vuonna 2022

 
Yleisen runkosopimuksen piirissä olevien palkansaajien henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 %.
 
Yleiskorotuksen lisäksi henkilöstölle jaetaan 0,4 % suuruinen työpaikkakohtainen erä 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan Yleisen runkosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden huhtikuun 2022 kuukausi- ja tuntipalkoista luontoisetuineen.
 
Työnantajan on annettava työpaikkakohtaisen erän jakamisesta kirjallinen selvitys luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle 30.6.2022 mennessä. Jos selvitystä ei ole annettu määräaikaan mennessä, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien.
 

Henkilöstön edustajien korvaukset

 
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 %. Uudet euromäärät merkitään työehtosopimukseen.
 

Olennaisimmat tekstimuutokset:

 
Työehtosopimuksen 17 §:ää koskeva lomaltapaluuraha muutetaan lomarahaksi ja säännöstä selkeytetään tekemättä siihen kuitenkaan sisällöllisiä muutoksia.
 
Työehtosopimuksen 17 §:ään lisätään uusi kohta, jonka mukaan toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan.
 
Työehtosopimuksen 18 §:ään lisätään mahdollisuus maksaa sairausajan palkka toimihenkilölle kokonaisuudessaan, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen itselleen. Työehtosopimuksessa säilytetään edelleen myös mahdollisuus maksaa karenssin jälkeiseltä ajalta toimihenkilölle päiväpalkan ja päivärahan erotus. Palkanmaksutavan valinta toteutetaan yrityskohtaisesti.
 
Työaikapankkia koskevan liitteen 4 §:n e kohtaa muutetaan siten, että ennen järjestelmän käyttöön ottamista kehotetaan sovittavaksi menettelysäännöt tilanteisiin, joissa toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen vapaan alkamista tai sen aikana. Työkyvyttömyystilanteissa voidaan sopia noudatettavan esimerkiksi vuosilomalain säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä. Edelleen kehotetaan sovittavaksi menettelysäännöt myös niihin tilanteisiin, joissa toimihenkilö on estynyt työnteosta jostain muusta syystä. Jos muusta ei ole sovittu, poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin.
 

Osapuolet perustavat seuraavat työryhmät:

  • perhevapaauudistustyöryhmä, jossa seurataan perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistellaan sopimuskauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.
Jos sopimukseen ei jostain syystä päästä, jatketaan palkallisuusaikojen maksamista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden loppuun asti.
  • kehittämistyöryhmä, jossa tarkastellaan, selkiytetään ja uudistetaan yleistä runkosopimusta. Työryhmä kiinnittää erityistä huomiota vanhentuneisiin lakiviittauksiin sekä tarkastelee mahdollisuutta päivittää työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ja pöytäkirjat. Osapuolet sopivat muutoksien toteuttamisen ajankohdasta.
 
Lisätietoja: Juristi Sanna Villman, p. 09 6132 3232, sanna.villman@erto.fi

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin