Pitkällä sairauslomalla olevien oikeus vuosilomaan paranee
Blogi

Pitkällä sairauslomalla olevien oikeus vuosilomaan paranee

Kirjoittaja: Anna-Karin Axell Julkaistu:

Kevät tuo mukanaan auringon lisäksi muutoksia vuosilomalakiin. Työntekijöiden oikeus palkalliseen vuosilomaan paranee huhtikuun alusta tilanteissa, joissa työntekijä on ollut pidemmällä sairauslomalla tai lääkärin määräämällä kuntoutuksella.

Pidemmällä sairauslomalla tai lääkärin määräämällä kuntoutuksella olleen työntekijän oikeus palkalliseen vuosilomaan paranee 1.4.2019 alkaen. Muutokset koskevat 1.4.2019 alkaen kertyvää vuosilomaa eli käytännössä muutos ei varsinaisesti vielä näy työntekijöille. Kesälomakaudella 2019 ja talvilomakaudella 1.10.2019–30.3.2020 mennään vielä vanhojen sääntöjen mukaan, koska tämä vuosiloma on ansaittu jo ennen lomakauden alkua.

Kokoaikaisesti työskentelevä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukaudelta, joina hän on töissä vähintään 14 työpäivää. Voimassa olevan lain mukaan sairausloman poissaolopäivistä enintään 75 työpäivää lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi lomanmääräytymisvuoden aikana. Tämä on käytännössä voinut johtaa siihen, että pidempään poissa ollut työntekijä ei ole ollut oikeutettu 24 vuosilomapäivään eli vähintään neljän viikon palkalliseen vuosilomaan.

Isoin muutos on oikeus lisäpäiviin

Muutoksen myötä työntekijällä on tällaisissa tilanteissa oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, niin että neljän viikon vähimmäisvaatimus eli 24 vuosilomapäivää täyttyy. Lisäpäivät eivät ole varsinaisia vuosilomapäiviä, eikä näiltä päiviltä makseta vuosilomapalkkaa. Lisäpäiviltä maksetaan sen sijaan työntekijän tavanomainen palkka. Lisäpäiviä ei katsota työssäolon veroiseksi ajaksi, eivätkä ne siis kerrytä uutta vuosilomaa.

Lisäpäivät eivät pääsääntöisesti oikeuta lomarahaan, ellei asiasta ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa. ERTO:n solmimissa työehtosopimuksissa ei ole tämän blogipostauksen kirjoitushetkellä sovittu oikeudesta lomarahaan näiltä lisäpäiviltä.  

Muutoksilla turvataan työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset työntekijän oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai ammatillisesta kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Kannattaa huomioida, että suurin osa työntekijöistä ansaitsee vuosilomaa yli neljä viikkoa vuodessa. Muutoksilla turvataan ainakin näin alkuun oikeus vain neljän viikon vuosilomaan. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Vuosiloman siirtoaika pitenee

Työntekijällä on edelleen oikeus siirtää vuosiloman ajankohtaa sairaustapauksessa. Muutosten myötä siirretyn vuosiloman pitämisajankohtaa pidennetään. Siirretty vuosiloma voidaan jatkossa pitää lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli vuosilomaa ei voida antaa tuonakaan aikana, esimerkiksi pitkittyneen sairausloman vuoksi, maksetaan vuosiloma ja mahdolliset lisäpäivät lomakorvauksena. Työnantaja määrää niin vuosiloman kuin lisäpäivienkin ajankohdan, ja vuosiloma on lähtökohtaisesti annettava yhdenjaksoisena.

Kannattaa muistaa, että vuosilomaa ei siirretä automaattisesti, vaan työntekijän pitää jatkossakin siis itse olla aktiivinen ja pyytää siirtoa. Vuosiloman siirtämistä kannattaa pyytää kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, jotta pyynnöstä ja sen ajankohdasta jää konkreettinen näyttö.

Anna-Karin Axell
Lakimies