Siirry suoraan sisältöön
Työsopimuksen tekeminen

Työsopimuksen tekeminen

Allekirjoittamalla työsopimuksen työntekijä sitoutuu tekemään työtä sovituin ehdoin. Tehty työsopimus on sitova.

Allekirjoitetun sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa vain, jos siihen on irtisanomisperuste tai jos siitä erikseen sovitaan.  
 
Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimus kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti, varsinkin silloin kun on sovittu työehtosopimusta tai työlainsäädäntöä paremmista ehdoista. Näin ei synny myöhemmin epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu. 
 
Työsopimus tulee lukea huolella ennen sen allekirjoittamista. Jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy siitä sopimuksen laatijalta. Työntekijälle tärkeät sovitut ehdot (kuten ylimääräiset sovitut lomapäivät) tulee kirjata sopimukseen. Tarvittaessa sopimuksen voi luetuttaa luottamusmiehellä tai ammattiliiton työsuhdeneuvonnassa ennen allekirjoittamista. 
 
Työsopimuksen pohjana voi käyttää Erton työsopimusmallia (pdf) tai voit kysyä mallia
luottamusmieheltä. Myös työehtosopimuksissa on yleensä liitteenä työsopimusmalleja. 
 
Työntekijän, jolla on voimassa oleva työsopimus, ei tarvitse koskaan allekirjoittaa uutta työsopimusta. Näin on esimerkiksi silloinkin, kun työntekijä siirtyy liikkeen luovutuksessa vanhana työntekijänä uuden työnantajan palvelukseen. Allekirjoittaminen on aina vapaaehtoista eikä omia työehtojaan kannata mennä huonontamaan allekirjoittamalla uutta, huonompaa sopimusta.
 

Työsopimuksen sisältö

Työsopimuksessa sovitaan yleensä ainakin seuraavista asioista (koskee myös työsuhteen ehdoista annettavaa selvitystä):
  • Työsopimuksen osapuolet sekä näiden koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamispäivä
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeaika
  • Työntekopaikka
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi
  • Vuosiloma
  • Irtisanomisaika
  • Sovellettava työsopimus
  • Vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta
  • Oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen
  • Muut ehdot
  • Päiväys ja allekirjoitus

  • vuokratyössä:
    • a) käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa;
    • b) tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta;
    • c) arvio määräaikaisen vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä
  • Työaika ja sen sijoittelu vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta:
    • a) missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta;
    • b)viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta
Työsopimuksessa on viitattava sovellettavaan työehtosopimukseen. Työehtosopimus määräytyy yleensä alakohtaisesti. Jos kyseisellä toimialalla ei ole työehtosopimusta, kannattaa sopia noudatettavaksi Yleistä runkosopimusta sekä mahdollista alan palkkasuositusta.
 
Työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen pakottavat määräykset rajaavat vapautta sopia työsuhteen ehdoista. Suomessa noudatetaan kuitenkin niin sanottua sopimusvapautta, eli osapuolet voivat varsin vapaasti sopia työsuhteen ehdoista. Siksi on erittäin tärkeää olla tietoinen niistä.

Työnteon alkamispäivä

Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon. Alkamispäivä voi olla eri kuin allekirjoituspäivä.

Työnteon paikka

Työntekopaikalla tarkoitetaan paikkaa tai aluetta, jossa työntekijä on velvollinen suorittamaan työtään. Mitä väljemmin työntekopaikasta on työsopimuksessa sovittu, sitä helpommin työnantaja voi sitä yksipuolisesti muuttaa.
 
Jos työsopimuksessa on tarkoin sovittu työntekopaikasta (esimerkiksi "Helsingin toimisto"), ehto sitoo työnantajaa eikä tämä voi sitä yksipuolisesti muuttaa ilman irtisanomisperustetta. Jos työntekopaikaksi on vakiintunut tietty paikka, työnantaja ei saa muuttaa paikkaa yksipuolisesti.

Työajan sijoittelu

Työajan pituudesta ja sen sijoittelusta kannattaa sopia mahdollisimman selvästi (myös ruokatauosta). Mitä väljemmin työajasta on sovittu, sitä helpommin työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa noudatettua käytäntöä.
 
Jos siis työsopimuksessa on sovittu tietyistä työajoista (esim. ma–pe klo 8–16), työnantaja ei voi niitä muuttaa ilman työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu mitään työajoista eikä työaika ole pitkähkön ajan kuluessa vakiintunut työsuhteessa noudatettavaksi ehdoksi, työnantaja saa määrätä työntekijän työajoista.
 
Myös sovittu tuntimäärä tulee olla merkittynä työsopimukseen. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota työaikaehtoon silloin kun sovitaan vaihtelevasta työajasta.

Työtehtävät

Työtehtävistä voidaan sopia kirjallisesti tai suullisesti. Myös vakiintuneella käytännöllä on merkitystä, jos työntekijä tekee pitkähkön aikaa tiettyjä töitä. Mitä väljemmin työtehtävistä on osapuolten kesken sovittu, sitä helpommin työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella muuttaa niitä.
 
Ehto "työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena" saattaa käytännössä merkitä sitä, että työntekijä on velvollinen tekemään lähes mitä tahansa työnantajan määräämää työtä sovitulla palkalla. Jos taas on sovittu vain tietystä työstä (esimerkiksi kirjanpidosta), työntekijällä ei voi vastoin tämän suostumusta teettää muuta työtä.

Työehtosopimus määrittelee vähimmäisehdot

Alan yleissitova työehtosopimus määrittelee työsopimuksen vähimmäisehdot, joita työsuhteessa on ainakin noudatettava. Jos työsopimus on joltakin osin ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, on noudatettava työehtosopimuksen työntekijälle edullisempia määräyksiä. Työsopimus on siis tältä osin mitätön. Sovitut lakia ja työehtosopimusta paremmat ehdot on kirjattava. Jollei työnantajaa sido mikään työehtosopimus, esimerkiksi lomarahan ja sairasajan palkan maksamisesta on sovittava kirjallisesti erikseen.
 
Allekirjoittamalla työsopimuksen osapuolet sitoutuvat tekemään työtä sovituin ehdoin. Allekirjoitetun sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa vain, jos siihen on irtisanomisperuste tai jos siitä erikseen sovitaan. Tehty työsopimus on sitova. Älä allekirjoita mitään sellaista, mitä et ymmärrä tai hyväksy tai minkä tulkinta on epäselvä.
 
Työsopimuksen pohjana voi käyttää Erton työsopimusmallia (pdf) tai voit kysyä mallia luottamusmieheltä. Myös työehtosopimuksissa on yleensä liitteenä työsopimusmalleja.

Muita työsopimukseen kirjattavia ehtoja voivat olla esimerkiksi:

  • kilpailukieltosopimus
  • liike- ja ammattisalaisuudet
  • kilpaileva työsopimus
  • ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät
 

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimuslaissa on annettavista tiedoista luettelo. Luettelo on sama kuin yllä oleva listaus työsopimuksen keskeisistä ehdoista.
 
Osa tiedoista on annettava seitsemän päivän kuluessa ja osa kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta. Selvitystä ei tarvitse kuitenkaan antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana.  
 
Jos työntekijä solmii myöhemmin uuden työsuhteen saman työnantajan kanssa, selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen. Jos ehdot kuitenkin muuttuvat, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos muutos johtuu siitä, että lainsäädäntö tai työehtosopimus on muuttunut. Lisäksi vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä on annettava tietyt työsopimuslaissa mainitut tiedot ennen työntekijän lähtöä ulkomaille. 

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset
Artikkeli
Voiko työnantaja kieltää etätyön tekemisen?
03.03.2026

Voiko työnantaja kieltää etätyön tekemisen?

Etätyö on vakiintunut osaksi työelämää, mutta nyt monet työnantajat haluavat kuitenkin työntekijänsä takaisin toimistolle. Lue artikkelistamme, voiko työnantaja kieltää tai rajoittaa etätyön tekemistä haluamallaan tavalla.