Työsopimuksen tekeminen

Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimus tulisi aina tehdä kirjallisesti, varsinkin silloin kun on sovittu työntekijälle työehtosopimusta tai työlainsäädäntöä paremmista ehdoista. Näin ei synny myöhemmin epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu.

Jollei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä silloin, kun työsuhde kestää yli kuukauden tai on toistaiseksi voimassa oleva. Jos työntekijä on alle kuukauden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Jos työtä tehdään ulkomailla vähintään kuukauden ajan, selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa ulkomaille. Vuokratyössä kirjallinen selvitys tulee antaa työntekijälle tämän pyynnöstä myös silloin, kun sopimus on tehty alle kuukauden määräajaksi.

Työsopimuksen sisältö

Työsopimuksessa sovitaan yleensä ainakin seuraavista asioista (koskee myös työsuhteen ehdoista annettavaa selvitystä):

  • Työsopimuksen osapuolet
  • Työnteon alkamispäivä
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeaika
  • Työaika ja sen sijoittelu
  • Työtehtävät ja työntekopaikka
  • Palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi
  • Vuosiloma
  • Irtisanomisaika
  • Sovellettava työehtosopimus
  • Muut ehdot
  • Päiväys ja allekirjoitus
  • Työsopimuksen ehdot

Työsopimuksessa on viitattava sovellettavaan työehtosopimukseen. Työehtosopimus määräytyy yleensä alakohtaisesti. Jos kyseisellä toimialalla ei ole työehtosopimusta, kannattaa sopia noudatettavaksi runkosopimusta sekä mahdollista alan palkkasuositusta.

Työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen pakottavat määräykset rajaavat vapautta sopia työsuhteen ehdoista. Suomessa noudatetaan kuitenkin niin sanottua sopimusvapautta eli osapuolet voivat varsin vapaasti sopia työsuhteen ehdoista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää selvittää itselleen, mitkä ovat työsuhteen ehdot, esimerkiksi työaika, työnteon paikka ja työtehtävät.

Työnteon alkamispäivä

Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon. Alkamispäivä voi olla eri kuin allekirjoituspäivä. Allekirjoituspäivä määrää työsopimussuhteen alkamispäivän. Työntekijällä on jo tänä aikana työsopimuslaista johtuvat velvollisuudet työnantajaansa kohtaan, vaikkei työ olisikaan vielä alkanut.

Työnteonpaikka

Työntekopaikalla tarkoitetaan paikkaa tai aluetta, jossa työntekijä on velvollinen suorittamaan työtään. Mitä väljemmin työntekopaikasta on työsopimuksessa sovittu, sitä helpommin työnantaja voi sitä yksipuolisesti muuttaa.

Jos työsopimuksessa on tarkoin sovittu työntekopaikasta (esimerkiksi "Helsingin toimisto"), ehto sitoo työnantajaa eikä tämä voi sitä yksipuolisesti muuttaa ilman irtisanomisperustetta. Jos työntekopaikaksi on vakiintunut tietty paikka, työnantaja ei saa muuttaa paikkaa yksipuolisesti.

Työajan sijoittelu

Työajan pituudesta ja sen sijoittelusta kannattaa sopia mahdollisimman selvästi (myös ruokatauosta). Mitä väljemmin työajasta on sovittu, sitä helpommin työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa noudatettua käytäntöä.

Jos siis työsopimuksessa on sovittu tietyistä työajoista (esim. ma - pe klo 8 - 16), työnantaja ei voi niitä muuttaa ilman työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu mitään työajoista eikä työaika ole pitkähkön ajan kuluessa vakiintunut työsuhteessa noudatettavaksi ehdoksi, työnantaja saa määrätä työntekijän työajoista.

Työtehtävät

Työtehtävistä voidaan sopia kirjallisesti tai suullisesti. Myös vakiintuneella käytännöllä on merkitystä, jos työntekijä tekee pitkähkön aikaa tiettyjä töitä. Mitä väljemmin työtehtävistä on osapuolten kesken sovittu, sitä helpommin työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella muuttaa niitä.

Ehto, jonka mukaan "työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena", saattaa käytännössä merkitä sitä, että työntekijä on velvollinen tekemään lähes mitä tahansa työnantajan määräämää työtä sovitulla palkalla. Jos taas on sovittu vain tietystä työstä (esimerkiksi "kirjanpito"), työntekijällä ei voi vastoin tämän suostumusta teettää muuta työtä.

Muut ehdot

Muita työsopimukseen kirjattavia ehtoja voivat olla esimerkiksi:

Työehtosopimus määrittelee vähimmäisehdot

Alan yleissitova työehtosopimus määrittelee työsopimuksen vähimmäisehdot, joita työsuhteessa on ainakin noudatettava. Jos työsopimus on joltakin osin ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, on noudatettava työehtosopimuksen työntekijälle edullisempia määräyksiä. Työsopimus on siis tältä osin mitätön. Sovitut lakia ja työehtosopimusta paremmat ehdot on kirjattava. Esimerkiksi lomarahan ja sairasajan palkan maksamisesta on sovittava kirjallisesti erikseen, jollei työnantajaa sido mikään työehtosopimus.

Allekirjoittamalla työsopimuksen osapuolet sitoutuvat tekemään työtä sovituin ehdoin. Allekirjoitetun sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa vain, jos siihen on irtisanomisperuste tai jos siitä erikseen sovitaan. Tehty työsopimus on sitova. Älä allekirjoita mitään sellaista, mitä et ymmärrä tai hyväksy tai minkä tulkinta on epäselvä.

Työsopimusmalleja saa luottamusmieheltä sekä ERTOn tiedostopankista. Myös työehtosopimuksissa on yleensä liitteenä työsopimusmalleja.