Hyvät edustajiston jäsenet,
Työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on leikattu massiivisesti tavoitteella lopettaa valtion velkaantuminen ja parantaa työllisyyttä. Osaamisvaatimusten kasvuun on häkellyttävästi reagoitu lakkauttamalla aikuiskoulutustuki.
Hallituksen uudistukset ovat epäonnistuneet surkeasti. Suomen velkaantumien kasvaa, talouskasvu on kansainvälisessä vertailussakin surkeaa ja työttömyysasteemme on Euroopan korkein.
Piti saada 100 000 työpaikkaa lisää, saatiin historiallisen huono talous- ja työllisyystilanne.
Lopputulos on looginen. Yksityinen kulutus on noin puolet kansantaloudesta. Jos yksityinen kulutus sakkaa, sakkaa myös talous ja työllisyys.
Kansalaisten luottamus omaan talouteen ja työllisyyteen on huono ja pelko oman toimeentulon tulevaisuudesta on korkea. Ei tässä tilanteessa kuluteta, vaan säästetään, jos suinkin mahdollista. Hallitus on saanut aikaan itseään kurjistavan kierteen.
Peiliin ja kadulle katsoessa niin Suomen kuin liittojenkin tilanne näyttää huonolta.
Entä tulevaisuus? Mitä on kollektiivisen edunvalvonnan tulevaisuus? Mikä on seuraava hyökkäyksen kohde?
Uskon vahvasti, että jo kymmenen vuotta jatkunut aktiivinen hyökkäys työehtosopimustoimintaa vastaan tulee jatkumaan ja kiihtymään. Kyse on pitkäaikaisesta ja historiallisesta kehityksestä eikä sillä näy loppua.
Ensin työnantajat kieltäytyivät tupoista. Sitten osa työnantajista kieltäytyi valtakunnallisista työehtosopimuksista. Seuraava askel oli nykyhallituksen paikallisen sopimisen uudistus, jolla heikennetään työnantajien järjestäytymistä ja sitä kautta työehtosopimusten kattavuutta.
Kollektiivisen edunvalvonnan murskajaisia hallitus on täydentänyt työtaisteluja rajaamalla, työrauhavelvoitetta kiristämällä, valtakunnansovittelijan käsien sitomisella ja pakkotyölailla. Nämä kaikki heikentävät kollektiivista työehtosopimustoimintaa.
Erityisesti näyttää ei-julkisena tavoitteena olevan yleissitovista työehtosopimuksista eroon pääseminen. Tätä saatetaan tulevaisuudessa tavoitella mm. yleissitovuuden alaa rajaamalla koskemaan vaikkapa vain minimipalkkoja ilman lomaetuja ja sairauslomia.
Hyvät edustajiston jäsenet,
Erto kamppailee parhaillaan työmarkkinauudistusten vaikutusten kanssa.
Juuri tänään Erton kannalta vaikeimmat hallituksen uudistuksista ovat suojelutyö ja sovittelun ongelmat. Parhaillaan sovitellaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusriitaa. Alaa uhkaa lakot ensi viikon alussa. Erto yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa tavoittelee neuvotteluissa mm. palkkatasa-arvon edistämistä.
Koska sovittelijalla ei, ainakaan yleisen tulkinnan mukaan, ole mahdollisuutta poiketa vientiteollisuuden ns. yleisestä linjasta, ei sotepuolella voida koskaan tavoittaa tasa-arvoista palkkausta. Lailla nyt luotu järjestelmä yrittää sementoida ikuisiksi ajoiksi naisten ja miesten välisen palkkaeron. Miksei naisen euro voi olla 100 senttiä? Oikeasti.
Mutta sosiaalipalvelualan työriidassa ei ole kyse vain sovittelun haasteista, vaan myös lakko-oikeudesta. Nyt testataan ensi kertaa hallituksen suojelutyöuudistuksen, tai pakkotyölakiuudistuksen, toimivuutta. Käytännössä näyttää siltä, että työnantaja pystyy velvoittamaan työntekijät tarjoamaan lakon aikana suojelutyötä niin paljon, ettei lakolla ole juurikaan vaikutusta.
Voi kysyä: Jos lakko on sallittu vain niin, että sillä ei ole vaikutusta, niin miten lakolla voi yrittää tukea neuvottelutavoitteita? Tiivistetysti voi sanoa: järjestelmämme on rikki ja se on asettunut voimakkaasti työnantajapuolen tueksi.
Hyvät ystävät,
Muuttuneessa yhteiskunnassa pitää myös liittojen edunvalvonnan muuttua. On selvää, että työehtosopimusten merkitys palkkatason määrittäjänä tulee laskemaan, mutta muiden etujen osalta niiden merkitys tulee kasvamaan.
Edelleen on selvää, että tulevaisuudessa liittojen edunvalvonta toteutuu yhä enemmän erilaisin yhteistyömuodoin työehtosopimustoiminnan ulkopuolella.
Erton osalta tuore esimerkki tällaisesta edunvalvonnasta on vuodenvaihteessa uutisoitu esityksemme esihenkilön työturvallisuuskoulutuksen käynnistämisestä Työturvallisuuskeskuksessa.
Esityksemme perustui jäsenkyselyn viestiin, jonka mukaan esihenkilöiden työturvallisuustyön osaamisessa on suuria ongelmia. Sekä esihenkilöt että alaiset esittivät ratkaisuksi esihenkilöiden työturvallisuuskoulutusta. Olen iloinen, että esityksemme näyttää toteutuvan ja lähiaikoina Työturvallisuuskeskuksessa todennäköisesti alkaa Esihenkilöiden työturvallisuuskortti -koulutus.
Työmme ajatuksella – jotta kaikilla olisi parempi työelämä – toteutuu tässä erinomaisen hyvin.
Hyvät ystävät,
Haluan tässä nostaa tikun nokkaan yhden hallituksen keskeneräisen lakiuudistuksen: enintään 12 kuukauden perusteettomien määräaikaisuuksia hyväksymisen. Lakiuudistus on vielä kesken, mutta on toteutumassa hallituksen tahdon mukaisena.
Uudistus vetää surulliseksi. Maan hallitus on tehnyt lukuisia uudistuksia, jotka lyövät erityisesti naisia ja nuoria naisia. Mm. tasa-arvovaltuutettu on kritisoinut lakiuudistuksia niiden tasa-arvoa heikentävistä vaikutuksista. Uudistus tulee lisäämään perusteettomia määräaikaisuuksia, raskaussyrjintää, epävarmuutta ja toimeentulo-ongelmia. Se heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia ei uudistuksella ole.
Kaikki tuo tiedetään, mutta silti uudistus halutaan tehdä. Ideologia voittaa tässä logiikan ja reiluuden.
Hyvät edustajiston jäsenet,
Edustajiston tärkein tehtävä on hyväksyä Erton strategia, eli toiminnan linjaukset -asiakirja. Toukokuun edustajistossa päätettäväksenne tulevassa asiakirjassa määritellään Erton tulevaisuus. Millainen se on? Olette päättäjiä tärkeässä asiassa vaikeaan aikaan.
Hyvät ystävät, Erto on olemassa, jotta kaikilla olisi parempi työelämä. Jatketaan aktiivista työtä paremman työelämän puolesta.
