Erto on vastustanut muutoksia, koska ne heikentävät työntekijän asemaa entisestään aiempien heikennysten lisäksi. Erityisesti määräaikaisten työsopimusten edellytysten helpottaminen voi lisätä naisiin kohdistuvaa raskaussyrjintää, ja sen osoittaminen voi vaikeutua. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.6.2026.
Tässä artikkelissa kerromme keskeiset tiedot muutoksista.
Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi
-
Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä työnantajan aloitteesta enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Määräaikaista työsopimusta ei voi uusia vuoden ajanjakson sisällä. Tällaisen määräaikaisen sopimuksen tekemistä ei estä se, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvää.
-
Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välillä ei ole ollut työsuhdetta työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneiden viiden vuoden aikana.
-
Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Työnantajan aloitteesta sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
-
Työnantajan tulee ennen ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen päättymistä antaa työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan tai perustellusta syystä tehtävään määräaikaiseen työsuhteeseen.
-
Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä työntekijälle, jonka kanssa on tehty määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä. Velvollisuus työn tarjoamiseen syntyy, jos työnantaja määräaikaisen työsopimuksen päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään, jota määräaikainen työntekijä teki. Työnantajalla on jatkossa velvollisuus tarjota työtä määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen ajanjaksona, joka vastaa kestoltaan kolmasosaa työntekijän kanssa tehdyn työsopimuksen kokonaiskestosta, kuitenkin enintään neljä kuukautta.
-
Iso muutos on myös se, että työntekijällä ja työnantajalla on oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
-
Julkisen sektorin osalta lakimuutos ei koske virkasuhteisia.
Yllä olevat muutokset eivät koske perustellusta syystä tehtäviä määräaikaisuuksia. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on määräys, jonka katsomme estävän ilman perustetta tehtävät määräaikaiset työsopimukset.
Lomautusilmoitusajan lyhentäminen seitsemään päivään
Ennen lomauttamista työnantajan tulee antaa aina lomautusilmoitus.
-
Työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika on lyhentynyt 14 päivästä seitsemään päivään.
-
Jos työehtosopimus sisältää määräyksiä laissa säädetyn seitsemän päivän ylittävästä lomautusilmoitusajasta, voidaan lakiin perustuvan lyhemmän lomautusilmoitusajan noudattamisesta sopia kirjallisesti työpaikkakohtaisesti, mutta siihen ei ole pakkoa. Työnantaja voi sopia lyhentämisestä luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, työnantaja voi sopia asiasta luottamusvaltuutetun tai yhteistoimintaedustajan kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Edustajan tekemä lomautusilmoitusaikaa koskeva sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustajan katsotaan edustavan.
Takaisinottovelvollisuus poistunut alle 50 työntekijän yrityksiltä
Takaisinottovelvollisuus koskee tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla syillä. Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että työnantajan tulee tarjota työtä työnhakijana olevalle entiselle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
-
Takaisinottovelvollisuus on poistunut alle 50 työntekijän yrityksiltä.
-
Työehtosopimuksissa on voitu sopia takaisinottovelvollisuudesta paremmin, joten tarkista aina oma työehtosopimuksesi.
-
On hyvä huomata, että tämä muutos ei koske työnantajan uudelleensijoitusvelvoitetta. Työnantajan on jatkossakin valmistellessaan irtisanomista, irtisanomisen hetkellä ja koko irtisanomisajan ajan arvioitava onko irtisanottavalle tarjolla muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai osaamista vastaavaa työtä. Työnantajan tulee kartoittaa myös, voidaanko johonkin avoinna olevaan tehtävään kouluttaa lyhyellä koulutuksella. Tämä velvoite on osa irtisanomisperustetta ja säilyy jatkossakin kaiken kokoisissa yrityksissä.
Mikäli jokin asia askarruttaa sinua yllä olevien muutosten osalta, voit olla yhteydessä työsuhdeneuvontaamme. Palvelu on maksuton Erton Täysturva-, Perusturva-, yrittäjä- ja opiskelijajäsenille. Jos et kuulu vielä Ertoon tai olet Kevytturva-jäsenemme, jäsenpalvelumme auttaa työsuhdeneuvontapalvelun sisältävän jäsenyyden valinnassa. Voit myös halutessasi soittaa maksulliseen työsuhdeneuvontaamme. Maksullinen työsuhdeneuvonta palvelee numerossa 0600 11990 (9,77 €/min, sis. alv 25,5 %) ma–pe klo 9.30–13.30.
Järjestämme jäsenillemme webinaarin työsopimuslain muutoksista 7.9.2026 klo 16. Työelämätiedon koulutukset sisältyvät Täysturva-, opiskelija-, yrittäjä- ja eläkeläisjäsenyyksien etuihin. Ilmoittaudu mukaan "Voimaan tulleet työsopimuslain muutokset" -webinaariin 3.9. mennessä ›