Muutosneuvottelut näyttäytyvät julkisuudessa usein vain isoina irtisanomisina. Kuitenkin yt-lain tarkoituksena on lisätä henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ja työpaikkaansa koskeviin asioihin ja tuoda kehitykseen omia ideoitaan.
Miten muutosneuvottelut alkavat?
Työnantaja esittää kirjallisen kutsun, jossa kerrotaan neuvottelujen alkamisajankohta ja paikka sekä ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Jos yrityksessä on luottamusmies, joka edustaa neuvottelujen kohteena olevia työntekijöitä, kutsu toimitetaan hänelle – muussa tapauksessa kutsu lähetetään niille, joita neuvottelu koskee. Neuvoteltavien asioiden sisältöjen on oltava niin selkeät, että työntekijöillä on aidosti mahdollisuus neuvotella ja että he voivat tuoda neuvottelupöytään omia ehdotuksiaan.
Entä miten neuvottelut etenevät?
Neuvottelun osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Työnantaja valitsee omat neuvottelijansa ja työntekijät omansa. Työntekijöiden edustajana on pääsääntöisesti luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Jos työntekijöillä ei ole edustajaa, muutosneuvottelut käydään neuvotteluiden kohteena olevien työntekijöiden kanssa yhdessä.
Kun toimenpide koskee yksittäistä työntekijää tai yksittäisiä työntekijöitä, neuvottelut voidaan käydä suoraan heidän kanssaan, elleivät he vaadi, että asiasta neuvotellaan henkilöstön edustajan kanssa.
Voiko tavallinen työntekijä valmistautua muutosneuvotteluihin jotenkin?
Kannattaa ottaa heti yhteyttä omaan ammattiliittoon, jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa. Sieltä saa lisätietoa, miten asiat etenevät. Neuvottelut hoidetaan yleensä luottamusmiehen kanssa, mutta tavallisen työntekijänkin on hyvä ymmärtää, miten neuvottelut etenevät. Kannattaa perehtyä neuvotteluesityksessä kerrottuihin asioihin, jotta voi itse tai henkilöstön edustajan välityksellä viedä omia kysymyksiään ja ideoitaan neuvottelupöytään.
Jos puhutaan neuvotteluista, jotka voivat johtaa irtisanomisiin, miten kannattaa toimia?
Edellä mainittujen lisäksi kannattaa yrittää keskittyä omaan työhön ja normaaliin arkeen, vaikka se ei olekaan helppoa. Pitää yrittää pysyä rauhallisena, nukkua ja syödä hyvin, liikkua paljon ja kerätä henkistä energiaa. Muutospeikolle ei kannata antaa valtaa.
Mitä työntekijöiden ei kannata tehdä?
Työnantajat haluavat usein edetä neuvotteluissa ja tehdä päätöksiä nopeasti, mutta turhaan kiireeseen ei tarvitse lähteä mukaan. Neuvottelupöydässä ei kannata provosoitua tai hermostua, ja kaikissa päätöksissä asioita on hyvä harkita rauhassa. Kannattaa myös muistaa, että muutosneuvotteluiden käyminen ei ole työntekijöiden vastuulla, vaan työnantajan. Työntekijöiden ei ole pakko hyväksyä työnantajan toimenpiteitä eikä työntekijöiden tarvitse ottaa neuvotteluissa kantaa esim. työnantajan toimenpiteiden laillisuuteen. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan malttia, vaikka epätietoisuus ja odottelu onkin vaikeaa.
Miten kauan neuvottelut voivat kestää?
Vähimmäisajat erilaisten neuvottelujen aiheisiin on kerrottu yt-laissa. Jos neuvotellaan irtisanomisista, jotka koskevat enintään 9 henkilöä, aika on kaksi viikkoa, isommalla joukolla aika on kuusi viikkoa. Neuvotteluihin voi kulua pidempikin aika, jos asioiden selvittäminen sitä vaatii.
Tavoitteena neuvotteluissa on saavuttaa yksimielisyys, mutta niinhän ei aina käy. Työnantajalla on lopullinen päätösvalta, ja neuvottelujen päätyttyä se ilmoittaa päätöksensä neuvotelluista asioista.
