Kesäkuussa kirjoitin, että järjestöavustuksia koskevassa sekoilussa unohtuu se kaikkein tärkein: ihminen.
Muutosneuvotteluja käydään, työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan ja toimintoja lakkautetaan. Useat järjestöt ovat kertoneet, että leikkaukset kohdistuvat juuri siihen kohtaavaan työhön, jonka hallitus on väittänyt haluavansa turvata.
Hallituksen budjettiriihi 1.-2.9.2026 lähestyy. Siellä on vielä tilaisuus näyttää, että hallitus ymmärtää järjestöjen merkityksen ja on valmis perumaan keväällä tekemänsä huonot päätökset.
Kun julkisuudessa käytetään sanaa ”rälssi”, tarkoituksena on harhauttaa meitä
Sote-järjestöjen työstä on tehty julkisessa keskustelussa poliittinen sylkykuppi, kuten Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho blogissaan kirjoittaa. Järjestöjä on syytetty tehottomuudesta. Puhutaan "järjestörälssistä" ja suojatyöpaikoista.
Todellisuus on jotakin täysin muuta.
Stea‑avustuksilla rahoitettu järjestötyö on tuloksellista ja kustannustehokasta. Työ perustuu laajasti vapaaehtoistoimintaan, jota ammattilaiset ohjaavat. Esimerkiksi vuonna 2024 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksella mahdollistettiin noin 5 500 henkilötyövuoden työpanos, jonka avulla järjestöt pystyivät organisoimaan yli 230 000 ihmisen osallistumisen vapaaehtoistyöhön.
Stea-avustusten piirissä tehtävää työtä valvotaan poikkeuksellisen tarkasti ja sen tuloksellisuus on arvioitu pääosin hyväksi tai erinomaiseksi
Järjestöt tukevat mielenterveysongelmien kanssa eläviä, vammaisia henkilöitä, yksinäisiä ikäihmisiä, vaikeissa elämäntilanteissa olevia lapsiperheitä sekä lukemattomia muita ryhmiä. Jos järjestöjen toimintaedellytykset romutetaan, ei avuntarve katoa mihinkään. Se siirtyy hyvinvointialueille jonojen päähän tai pahimmillaan jää kokonaan kohtaamatta. Hyvinvointialuejohtajien johtajat ilmaisevat tämän selkeästi omassa kannanotossaan.
Kun kuulen julkisuudessa sanan ”rälssi”, tiedän samantien, että minua pyritään harhauttamaan.
Hallitus voisi noudattaa valitsemaansa kansalaisjärjestöstrategiaa
Budjettiriihessä hallitus päättää samalla myös siitä, kuinka vakavasti se suhtautuu omaan kansalaisjärjestöstrategiaansa. Strategiassa korostetaan järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamista, kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa ja yhteistyötä julkisen vallan kanssa. Käytännön päätökset ovat kuitenkin olleet päinvastaisia. on vaikea nähdä, miten järjestöjen toimintakyky vahvistuu, jos rahoitus katoaa hallituskauden aikana.
Ja kyse ei tosiaankaan ole pelkästään järjestöistä. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan kyvystä ehkäistä ongelmia ennen kuin niistä tulee kalliita. Järjestöjen työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää. Jokainen vähennetty kriisikeskuksen työntekijä, vertaistukiryhmä tai vapaaehtoistoiminnan koordinaattori näkyy lopulta jossakin muualla kasvavina kustannuksina.
Järjestöjen työ ei ole menoerä vaan investointi ihmisiin, osallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen
Budjettiriihessä hallituksen tulee perua keväällä päätetyt lisäleikkaukset ja palauttaa järjestöille mahdollisuus tehdä työtään. Se olisi viesti siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät ole poliittisen pelin nappuloita.
Ja niin tosiaan, suosittelisin hallitukselle oman kansalaisjärjestöstrategiansa noudattamista.
Arvovalintoja
Hallituksen budjettiriihessä on mahdollista perua kevään kehysriihessä tehty päätös 50 miljoonan lisäleikkauksesta.
Budjettiriihessä on myös mahdollista siirtää hyvinvointialueille kohdistettu 25 miljoonan järjestöavustus takaisin Stea-avustuksiin.
Molemmat ovat tehtävissä.
Lue lisää:
