”Selkeys nykylain henkilökohtaisin syin irtisanomisen laillisuudelle on syntynyt vasta vuosikymmenten oikeuskäytännön jälkeen. Kun kriteerit muuttuvat, on odotettavissa räikeitäkin väärintulkintoja laillisesta irtisanomisesta,” arvioi Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen liiton edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä.
”Irtisanomiskynnyksen muuttaminen on nyt aiheuttamassa ainakin satojen oikeustapausten tsunamin. Epätietoisuus laillisen irtisanomisen perusteista poistuisi vasta lukuisten oikeudenkäyntien jälkeen. Hyväksyttävyyden laidat tulevat ryskymään ja väärintulkinnat vaivaamaan,” jatkoi Aaltonen.
Ei työllisyyttä eikä tuottavuutta
Hallituksen 83 sivuisessa lakiesityksessä (HE 158/2025) irtisanomisen helpottamiseksi ei ole pystytty osoittamaan muutokselle sen enempää positiivista työllisyys- kuin tuottavuusvaikutustakaan. Vaikutuksia ei tutkimuskirjallisuuden perusteella voida kunnolla arvioida. Esityksessä kuitenkin todetaan, että uudistus voi heikentää työnantajan investointeja ja sitoutumista henkilöstöönsä.
”Pelkona on, että työnantajat investoivat entistä vähemmän henkilöstönsä ammatilliseen osaamiseen ja pyrkivät vastaamaan organisaation muuttuviin osaamistarpeisiin irtisanomisten ja uusrekrytointien avulla. Pelkona on myös, ainakin uuden lain alkumetreillä, hyvin heppoiset esimerkiksi työsuoritteeseen liittyvät irtisanomiset. Irtisanomisen helpottamisesta tulisi ehdottomasti luopua,” totesi Aaltonen.
Suomessa työnantajan kustantamaan koulutukseen käytetty työaika on työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan romahtanut tällä vuosituhannella jopa puoleen. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa työajalla kouluttautuminen on eurooppalaisittain poikkeuksellisen vähäistä.
”Työajalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta tarvitaan lisää. Lakimuutos tulee todennäköisesti heikentämään jo valmiiksi surkeaa tilannetta,” kauhistelee Aaltonen.
Mikä muuttuu?
Hallitus haluaa hyväksyä työntekijästä johtuvaksi hyväksyttäväksi työsopimuksen irtisanomisperusteeksi nykyisen ”painavan ja asiallisen syyn” sijasta pelkän ”asiallisen syyn”.
Asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan.
Työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voitaisiin pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä. Irtisanomisraja ylittyy siis aiempaa helpommin esimerkiksi myyntitavoitteiden alittuessa, työssä tehdyistä virheistä, ”pommiin” nukkumisesta tai vaikkapa työnantajan arvostelusta työpaikalla.
Valmistautuminen irtisanomisiin on jo alkanut
Erton työsuhdeneuvontaan on syksyn aikana tullut tavallista enemmän yhteydenottoja työpaikalla annetuista varoituksista. Vaikuttaa siltä, että osa työnantajista valmistautuu jo nyt lakimuutokseen ja irtisanomisiin 2026 aikana.
Erto valmistautuu irtisanomisriitojen kasvuun vuoden 2026 aikana. Olemme varautuneet tähän muun muassa siten, että Erton Täysturva-jäsenen oikeudenkäyntiturva on työmarkkinoiden paras. Jos päätämme yhdessä viedä asian oikeuteen, Täysturva-jäsenelle ei aiheudu oikeudenkäynnistä lainkaan kuluja (kolmen kuukauden jäsenyysedellytys).
Lisätiedot: Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen, p. 040 553 8536
Toimihenkilöliitto Erto on olemassa, jotta kaikilla olisi parempi työelämä. Erto on yhteiskunnallinen keskustelija ja neuvottelija, jonka 13 000 jäsentä työskentelevät yksityisillä aloilla asiantuntijatehtävissä. Erto neuvottelee ja sen jäsenet hyväksyvät vuosittain useita merkittäviä valtakunnallisia työehtosopimuksia ja palkkasuosituksia.
