Näppärinkään kymmensormikirjoittaja ei nopeudessa haasta bittejä. Siinä kiteytettynä digitalisaation taloushallintoon luoma muutos.
”Kirjanpitäjän työ on perinteisesti ollut suurelta osin mekaanista tiedon tallentamista. Mitä mekaanisempaa työ on, sitä nopeammin se liukuu koneiden tekemäksi”, Taloushallintoliiton koulutuspalveluiden johtaja Juha Sihvonen sanoo.
Taloushallinnossa digitalisaatio merkitsee muun muassa sitä, että asiakkaan omissa liiketoimintajärjestelmissä syntyvä aineisto välittyy suoraan yrityksen kirjanpitoon. Pitkään alalla on eletty ”esidigitalisaation” aikaa: asiakas on luonut esimerkiksi myyntilaskun laskutusohjelmalla ja tulostanut sen, jonka jälkeen kirjanpitäjä on syöttänyt tiedot tilitoimiston kirjanpitojärjestelmään käsin.
”Samalla jatkuvasti kehittyvä tekoäly aiheuttaa tulevaisuudessa sen, että mekaanisten ja usein toistuvien tehtävien lisäksi myös yhä monimutkaisempaa analytiikkaa voidaan tehdä automaattisesti. Koko tietotyön käsite tulee todennäköisesti suurelta osin muuttumaan.”
Ihmistä tarvitaan vielä
Kun välivaiheet jäävät pois, osa kirjanpitäjän mekaanisesta työstä siirtyy asiakkaan tehtäväksi. Suuri kysymys onkin, miten tilitoimistot oppivat kehittämään palveluitaan niin, että asiakas saa edelleen lisäarvoa taloushallinnon ammattilaiselta.
”Hänestä tulee asiakasyritykselle entistä korostuneemmin taloudellinen neuvonantaja tai numeroiden tulkki”, Sihvonen näkee.
Erityisesti pienemmille yrityksille tämä on tärkeää. Yrittäjän oma ydinosaaminen harvoin on taloudessa, mutta sen hallitseminen on välttämätöntä. Sihvosen mukaan juuri asiakkaan talouden suunnittelussa on alan mahdollisuus.
”Asiakkaan talouden ymmärtäminen ja tukeminen nousee yhä vahvemmin esiin. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, ettei vain katsota mennyttä, vaan sitä analysoimalla opitaan katsomaan yrityksen tulevaisuutta.”
Työ ei lopu, vaan muuttuu
Tekniikan kehittyessä myös tilitoimistoala muuttuu.
”Tämän hetken suuri trendi on konsolidaatio, eli alan keskittyminen isoille toimijoille, jotka ostavat pienempiä yrityksiä”, Sihvonen sanoo.
Suuret laskutusvolyymit yhdistettynä automaation lisääntymiseen aiheuttavat sen, että vanhat ja turvalliset laskutusperusteet alkavat väistämättä muuttua. Toisin sanoen asiakkaat eivät enää ole valmiita maksamaan siitä, että ´ihminen laittaa papereita mappiin´.
Työ ei lopu, mutta se muuttaa muotoaan. Sihvonen vertaa tilannetta vanhan ajan toimistotyöhön, missä konekirjoittajien naputus täytti salin. He hävisivät tietokoneiden myötä. Samalla kuitenkin kirjoittamisen määrä on vain kasvanut, kun tekstejä voidaan tuottaa entistä helpommin.
”Samalla tavalla käy kirjanpidossa. Manuaalista tekemistä jää pois, mutta samalla kasvaa tiedon hyödynnettävyys, ja aikaa jää tehdä yhä parempia analyyseja siitä.”
Sopeutuvat pärjäävät alan keskittyessä
Murroksessa pärjäävät ne yritykset, jotka haluavat kehittyä. Digitaaliset toimintatavat ovat Sihvosen mielestä otettavissa haltuun melko nopeasti.
”Aluksi riittää, kun istuu alas ja miettii palveluiden sujuvuutta omien asiakkaidensa näkökulmasta. Mitkä ovat sellaisia palveluita, joista he hyötyvät?”
Sitten on vain alettava kehittää niitä. Pyörää ei silti tarvitse keksiä uudestaan: tehokkuutta voi etsiä vertaamalla toimintaansa yrityksiin, jotka ovat jo uusiutuneet ja kehittäneet digitaalisia palveluita asiakkailleen. Myös kouluttautuminen kannattaa.
”Erilaisia taloushallinnon koulutuksia on helppo löytää, joskin niiden anti vaihtelee laidasta laitaan. Oleellista on selvittää ensin omat tai oman yrityksen tarpeet.”
Koulutuksessa valttia ovat tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus.
”Koulutus on aina myös niin ajallinen kuin taloudellinenkin investointi, joten koulutus olisi suunniteltava sen mukaan, että siitä saatavat hyödyt myös alkaisivat näkyä liiketoiminnassa suhteellisen nopeasti.”
