Siirry suoraan sisältöön

Mitä tarkoittaa liukuva työaika?

Liukuva työaika lisää työntekijän vapautta. Mitä siitä sopiessa pitäisi tietää?

Kädet naputtavat läppäriä kellon tikittäessä taustalla.
Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää, milloin tulee töihin ja milloin lähtee kotiin. Lain mukaan liukuvassa työajassa työntekijä saa halutessaan pidentää tai lyhentää työpäiväänsä enintään neljä tuntia pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin normaali työpäivän pituus. Jos siis sovittu työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, saa halutessaan tehdä vähintään neljän ja korkeintaan 12 tunnin päivän. Jonain päivänä työntekijä voi päättää tekevänsä lyhyemmän päivän ja toisinaan pitemmän.
 
Jos esimerkiksi säännöllinen työaika on kello 8–16, voidaan sopia, että töihin tullaan kello 6 ja 9 välillä ja kotiin lähdetään kello 14–17. Kiinteä työaika on sitten vastaavasti kello 9–14. Silloin kaikkien työntekijöiden on oltava paikalla.
 
Vaikka työpaikalla olisikin sovittu liukuvasta työajasta, voidaan liukuvan työajan sopimuksessa sopia, että työntekijän on sovittuna aikana tultava esimerkiksi viikkopalaveriin tai koulutuspäivään, vaikka se osuisikin liukuman sisälle.
 

Mitä iloa liukuvasta työajasta on?

 
Liukuva työaika tuo työntekijälle vapautta päättää työajoistaan. Aamu-uninen voi tulla töihin silloin, kun on virkeimmillään ja pienten lasten vanhemmat voivat sumplia arkeaan ja lasten hakua päiväkodista. Stressi vähenee, kun elämässä on joustoa.
 

Liittyykö liukuvaan työaikaan jotain huonoja puolia?

 
Jos töitä on niin paljon, että plusliukumaa kertyy koko ajan, se on usein merkki siitä, että työntekijöitä on liian vähän. Liukumaa saatetaankin käyttää väärin: Työpaikastaan huolissaan olevat tekevät liian pitkiä päiviä ja uupuvat.
 
Toisinaan työnantajatkin olettavat, että työntekijä tekee työnsä liukumilla, vaikka oikeasti olisikin kyse lisätöistä tai ylitöistä. Voiko työnantaja velvoittaa tekemään ylitöitä? Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työn määrä ei ole liiallinen, eikä liukumaa saa käyttää ylityön korvikkeena. Työnantaja ei voi siis velvoittaa työntekijää kerryttämään liukumasaldoja eli tekemään normaalia pidempää päivää. Jos normaali työaika ei riitä työtehtävien tekemiseen, tulee työnantajalta pyytää toimintaohjeita: saako työntekijä niin halutessaan ylityöluvan vai mitä töitä jätetään tekemättä.  
 

Miten liukumasaldo nollataan?

 
Lain mukaan liukumasaldoa seurataan neljän kuukauden seurantajakson aikana. Liukumasaldoa voi olla korkeintaan 60 tuntia plussaa tai 20 miinusta neljän kuukauden seurantajakson päätteeksi. Työehtosopimuksessa (tes) on voitu sopia toisin liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituudesta.
 
Työnantajan velvollisuutena on huomauttaa hyvissä ajoin, jos plussa- tai miinussaldoja kerääntyy enemmän kuin on laissa tai työehtosopimuksessa sovittu. Myös työntekijän tulee noudattaa liukuvan työajan sopimuksessa sovittuja rajoja. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että plussasaldoja vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä, jos työntekijä sitä pyytää.  
 
Jos vapaan pitäminen ei onnistu, koska töitä on paljon, voi sopia plusliukumien maksamisesta korotettuna palkkana eli ylitöinä. 
 
Liukumasaldo tasoittuu lain mukaan työsuhteen päättyessä: plusliukumat maksetaan pois ja miinusliukumat vähennetään loppupalkasta. Tessissä tai paikallisesti työpaikoilla on voitu sopia, että liukumasaldot tasoitetaan tai nollataan tiettyyn päivään mennessä vuodessa.
 

Mitä liukuvasta työajasta kannattaa sopia?

 
Liukuvasta työajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Usein työpaikoilla on ensin neuvoteltu henkilöstön edustajan kanssa liukuvan työajan sopimuksen sisällöstä.
 
Sopimukseen kannattaa kirjata, mitä saldovapaille tapahtuu työntekijän sairastuessa.
Esimerkiksi kun työntekijä on sopinut pitävänsä saldovapaata, mutta sairastuu ennen sitä, olisi saldovapaa työntekijän pyytäessä siirrettävä. Samoin, jos työntekijä sairastuu saldovapaan aikana, olisi jäljellä oleva saldovapaa siirrettävä.
 
Liukuvasta työajasta sovittaessa on sovittava ainakin yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta (monellako tunnilla saa lyhentää tai pidentää työpäiväänsä) sekä liukuma-ajan sijoittamisesta. Lisäksi on sovittava lepoaikojen sijoittamisesta sekä plus- ja miinussaldojen enimmäismäärästä.
 
 

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin