Erto auttoi jäsentä saamaan työnantajan maksaman hyvityksen verovapaana

Tapaus sai alkunsa, kun työnantaja muutti työntekijän työsopimuksen olennaisia ehtoja kuten työn tekemisen paikkaa yksipuolisesti ilman yhteistoimintalain edellyttämiä muutosneuvotteluita. Työsuhde pysyi muutoksen jälkeen voimassa. 

Tapaus eteni käräjäoikeuteen, joka määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle hyvityksen. Autoin Erton juristina jäsentä oikeusprosessin lisäksi siinä, että tuo hyvitys maksettiin lopulta verovapaana. 

Verohallinnon syventävässä vero-ohjeessa on todettu, että yhteistoimintalain 44 §:n mukainen hyvitys on verovapaa silloin, kun se on maksettu irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönnin johdosta (tuloverolaki 80 §).  Tämän vuoksi haimme jäsenen kanssa keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua siitä, onko hänelle maksettu hyvitys verovapaa. 

Keskusverolautakunta totesi 28.4.2025 antamassaan ennakkoratkaisussa (23/2025), että työnantajan maksama hyvitys oli tuloverolain 78 §:ssä tarkoitettu verovapaa vahingonkorvaus. Ratkaisun mukaan hyvitys ei ollut veronalaista tuloa, koska sitä ei ollut maksettu veronalaisen tulon sijaan, vaan korvauksena aineettomasta vahingosta, joka aiheutui siitä, että työnantaja laiminlöi yhteistoimintavelvoitteitaan. 

Teemme työtämme jäsenen hyväksi 

Tämä tapaus on erinomainen esimerkki siitä, kuinka me Erton juristit voimme auttaa jäseniä monimutkaisissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Tässä tapauksessa ennakkoratkaisun hakeminen edellytti myös verolainsäädännön tuntemusta.  

Lopullinen ratkaisu osoittaa konkreettisesti, kuinka tärkeä ja vaikuttava asia liiton oikeusturva voi olla. 

Lisäksi ennakkoratkaisu ei hyödyttänyt ainoastaan yksittäistä jäsentä, vaan se luo myös tärkeän ennakkotapauksen ja varmistaa verotuskäytännön yhtenäisyyden myös muille vastaavissa tilanteissa oleville työntekijöille – ei pelkästään Erton jäsenille.