Tessi pitää huolen huomisesta
Töissä

Tessi pitää huolen huomisesta

Kirjoittaja: Juho Paavola

Työehtosopimuksista neuvotteleminen vaatii koko jäsenistön tuen. Hyvä sopimus takaa työntekijöille riittävän palkan, vapaa-ajan ja mahdollisuuden jaksaa omassa työssään aina eläkeikään asti.

Neuvottelija Saara Arolan viesti on lyhyt mutta ytimekäs: tarvitsen sinua.

”Jotta neuvottelija ja hänen vaatimuksensa ovat uskottavia, hänellä pitää olla takanaan mahdollisimman laaja jäsenten tuki”, Arola sanoo.

Hän on istunut kuusi vuotta ERTOn neuvottelijana pöydissä, joissa ERTO neuvottelee työnantajajärjestöjen kanssa työehtosopimuksien sisällöistä. Vaikka neuvottelija tekee kovan työn kabineteissa, ruohonjuuritason pohjatyö antaa eväät neuvottelijan onnistumiselle.

”Kun työntekijät ovat kiinnostuneita, seuraavat ERTOn viestintää ja luovat keskustelulla hyvää pöhinää työpaikoilla, se auttaa meitä neuvotteluissa. Se näkyy suoraan työnantajille, jotka viestivät oman työnantajajärjestön neuvottelijoille, että työntekijät ovat tosissaan.”

Lakko on järein ja viimeisin keino

Tiivistettynä työehtosopimus (tes) merkitsee työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimusta, joka määrittää reilut työn vähimmäisehdot tietylle alalle tai yritykseen. Suomen tesseissä moni asia on sovittu paremmin kuin työlainsäädäntö edellyttäisi.

”Tesseissä on sovittu palkat ja palkankorotukset, lyhyemmät työajat kuin laissa, pidemmät vuosilomat sekä palkalliset perhevapaat ja sairauslomat, arkipyhävapaat, lomarahat sekä luottamusmiesten valintaoikeus ja asema työpaikoilla”, Arola luettelee.

Tavallisesti tessit ovat voimassa yhdestä kolmeen vuotta. Työntekijät tavoittelevat korotuksia palkkaan tai vaikkapa huojennuksia työaikaan. Työnantajapuolella makeimpana porkkanana on työrauha sopimuskauden ajaksi.

”Niin kauan, kun tessi on voimassa, emme saa laillisesti ryhtyä työtaisteluihin.”

Kun tessi päättyy, alkavat neuvottelut uuden sopimiseksi. Tavallisesti neuvottelut käynnistyvät pari kuukautta ennen vanhan sopimuksen päättymistä.

”Neuvottelu on aina ensisijainen keino uuden sopimuksen saamiseksi. Jos sopimusta ei synny, voidaan käyttää työtaistelutoimenpiteitä, kuten ulosmarsseja tai ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Lakko on työtaistelukeinoista järein ja siksi aina myös viimeisin vaihtoehto.”

Kovaa mediapeliä

Julkisuudessa tes-neuvottelujen aikaan käydään kovaa hermo- ja mediapeliä. Työntekijöiden palkankorotushaaveet tuomitaan usein vastuuttomaksi ahneudeksi.

”Ymmärrämme vaatimuksissamme myös taloudelliset näkökohdat ja haluamme olla vastuullisia. Näkemyksemme keinoista ja yksityiskohdista voivatkin olla sitten hyvin erilaisia kuin työnantajilla”, Arola veistelee.

Neuvotteluiden pohjana ERTOn sopimuksissa ovat jäsenille tehdyt kyselyt tärkeimmistä kysymyksistä. 

”Tärkeimpänä asiana vastauksissa näyttäytyy palkka, jonka pitäisi riittää elämiseen. Samalla työnantajat säästävät kustannuksissa, mikä näkyy arjessa kasvavana työmääränä.”

Saavutetut edut on turvattava

Rahan seuraksi neuvottelupöytään nousevat esimerkiksi työaikaan ja sitä kautta työhyvinvointiin liittyvät asiat. Kuten se, miten työntekijät voivat vaikuttaa työvuoroihinsa, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja sitä kautta työssä viihtymiseen.

Vuosien varrella monen tessin loma-ajat on sovittu työaikalain minimiä paremmiksi. Tärkeä osa neuvotteluja onkin saavutettujen etujen suojeleminen.

”Yleensä helpot asiat sovitaan ensin ja palkka viimeisenä. Sopimus on aina kompromissi, jossa molemmat osapuolet tiputtavat vaatimuksiaan pikkuhiljaa. Omista kärkitavoitteista tietenkin pidetään kiinni viimeiseen asti.”