Tutkijat: Paikallisen sopimisen vaikutuksilta puuttuu tieteellinen näyttö

Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa analyysissä työelämän ja työmarkkinoiden tutkijat arvioivat neljää yleistä väittämää, joista kolmeen he eivät löytäneet tieteellistä näyttöä.

Paikallinen sopiminen on herättänyt paljon julkista keskustelua, mutta sen väitetyt vaikutukset ovat usein vailla tutkittuja perusteluita. Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa Edistys-analyysissä IRTI KESKITETYSTÄ, KOHTI PAIKALLISTA? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta työelämän ja työmarkkinoiden tutkijat Paul Jonker-Hoffrén, Markku Sippola ja Satu Ojala käsittelevät keskitettyyn ja paikalliseen sopimiseen liitettyjä yleisiä myyttejä.

Kolme ensimmäistä käsiteltävää myyttiä ovat työmarkkinoiden jäykkyys, paikallisen sopimisen työllisyyttä kasvattava vaikutus sekä paikallisen sopimisen myönteinen vaikutus tuottavuuteen. Näille kirjoittajat eivät löydä tieteellistä näyttöä.

Neljännen väitteen mukaan paikallinen sopiminen lisäisi työnantajan valtaa paikallistasolla. Tutkijoiden mukaan tämä pitäisi paikkansa lyhyellä aikavälillä. Pitemmällä aikavälillä taas syntyisi painetta etsiä ratkaisuja, joilla lisätään työntekijöiden puutteellista edustusta, he arvioivat.

IRTI KESKITETYSTÄ, KOHTI PAIKALLISTA? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta on kymmenes julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Kaikki Edistys-julkaisut ovat saatavilla TP:n verkkosivuilla osoitteessa www.tpry.fi/edistys.

Analyysi julkaistiin Näkökulmia paikalliseen sopimiseen – verkkoseminaarin yhteydessä. Antti Kauhanen ETLAsta kommentoi julkaisua. Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu, johon osallistuivat Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä, kansanedustaja, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Merja Jutila Roon, Teollisuuden palkansaajat, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi