Siirry suoraan sisältöön
Sairausajan palkka

Sairausajan palkka

Työntekijällä on oikeus olla sairauslomalla sairauden tai tapaturman vuoksi.

Työntekijällä on oikeus olla sairauslomalla sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairaana ei koskaan tarvitse eikä pidä mennä töihin. Sairastumisesta aiheutuvasta poissaolosta on ilmoitettava viipymättä työnantajalle.
 
Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman takia estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Sairausajan palkka määräytyy työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairauden alkaessa  Palkan suuruus Aika, jolta palkkaa maksetaan
Alle 1 kuukausi  50 %  Sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää
Kuukausi tai enemmän Täysi palkka Sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää

Sairauspoissaolon ajalta maksetaan täysi palkka tai 50 % riippuen työntekijän työsuhteen kestosta työkyvyttömyyden alkamishetkellä. Laskusääntö ei muutu kesken sairausloman, vaikka työsuhde sairausloman kuluessa tulisikin jatkuneeksi kuukauden. Sairausajan palkka määräytyy sen palkan mukaan, jonka työntekijä olisi saanut työssä ollessaan.

Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy silloin, kun
  • työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon.
  • työvuorosta on muutoin sovittu, tai olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.
Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun osapuolet ovat sopineet kiinteästä työajasta, mutta lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti. Tätä kuuden kuukauden tarkastelujaksoa arvioidaan työkyvyttömyyden alkamishetkestä taaksepäin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lisätyöstä on sovittu tai muutoin voidaan pitää selvänä, että työkyvyttömyysaikana olisi tarjottu lisätyötä, on tuolta ajalta maksettava sairausajan palkkaa.
 
Työehtosopimuksissa (TES) on yleensä sovittu työsopimuslakia huomattavasti pitemmistä sairausajan palkan maksujaksoista (ks. oma työehtosopimus). Oikeus pidempään sairausajan palkkaan saattaa perustua myös työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen, kun työnantajan palkanmaksuvelvoite on päättynyt, työntekijä voi hakea Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamaa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa.
 
Jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa ajalta, jolta tämä saa Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamaa sairausvakuutuspäivärahaa, työnantajalla on oikeus saada päiväraha itselleen.
 

Selvitys työkyvyttömyydestä

 
Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Laissa ei säädetä, mitä pidetään luotettavana selvityksenä. Lääkärintodistuksen lisäksi se voi olla myös terveydenhoitajan antama todistus. Työehtosopimusmääräykset ja yrityskäytäntö vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen selvitys työntekijältä vaaditaan.
 

Poissaolo työstä muulla perusteella ja sairastuminen

 
Sairaudesta johtuva työkyvyttömyysaika voi sattua samaan aikaan muun poissaoloon johtavan syyn kanssa. Näitä syitä voivat olla mm. lomautus ja työtaistelu. Poissaolon katsotaan ensi sijassa johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin, esimerkiksi:
  • Jos työntekijä on sairaana lomautusilmoitusta annettaessa ja edelleen työkyvyttömänä lomautuksen alkaessa, poissaolon katsotaan johtuvan sairaudesta, ja työntekijälle maksetaan sairausajan palkka.
  • Jos työntekijä sairastuu lomautuksen alkamisen jälkeen, poissaolon syynä on lomautus, eikä työnantaja maksa sairausajan palkkaa samanaikaiselta sairaus- ja lomautusajalta.
  • Jos lomauttamisesta on ilmoitettu ennen sairauden alkamista ja lomautus alkaa ilmoituksen mukaisesti, työnantaja maksaa sairausajan palkan lomautuksen alkamiseen asti.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita: