Joustotyöaika
Joustotyöaika on malli, jossa työntekijä päättää työajastaan sekä työntekopaikastaan. Työnantaja määrittelee tehtävät, tavoitteet ja kokonaisaikataulun.
Tällöin työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevat määräykset eivät päde. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Työaikalaissa (872/2019) (1.1.2020) on säädetty uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, jota voidaan soveltaa ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöajan on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Pääasiallisena soveltamisalana mainitaan tietotyö, jonka ydinsisältöön kuuluu tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.
Joustotyöajassa työnantaja seuraa työhön käytettyä aikaa, mutta työn tekeminen voi pääasiassa ajoittua ja sijoittua työntekijän määräämällä tavalla.
Joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Tällaista on esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuva asiakaspalvelutyö, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin.
Miten joustotyöajan käytöstä sovitaan?
Joustotyön käytöstä sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:
- Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin. Sopia voidaan myös siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että työntekijä tekee esimerkiksi vain nelipäiväistä viikkoa.
- Työntekijän viikoittaisen vapaan sijoittamisesta. Sopimuksella voidaan sulkea työajan sijoittelun ulkopuolelle esimerkiksi sunnuntai, jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina sunnuntaille. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä.
- Mahdollisesta kiinteästä työajasta. Kiinteää työaikaa ei voida sijoittaa yöaikaan klo 23–06 välille. Työnantajalla voi olla tarve toisinaan edellyttää työntekijöiden läsnäoloa tai tavoitettavuutta. Tämä ei estä joustotyöajan soveltamista, kunhan työntekijän sijoiteltavissa oleva aika on vähintään puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteä työaika voi olla osa työpäivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta.
- Työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. Mikäli asiasta ei ole sovittu, noudatetaan työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa.
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika joustotyössä on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyö ei lisää työntekijän työaikaa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana.
Huomioithan, että valtakunnallisella tai normaalisitovalla työehtosopimuksella on voitu sopia, että keskimääräinen työaika saa olla enintään 40 tuntia viikossa enintään 26 viikon aikana.
Lepoajat
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Joustotyöajassa vuorokausilepo saadaan lyhentää työntekijän aloitteesta 7 tuntiin. Joustotyöaika ei kuitenkaan vaikuta viikkolepoa koskeviin säännöksiin.
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.
Työaikakorvaukset
Joustotyöaikaa käytettäessä vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään joustotyösopimuksessa sovitun viikoittaisen vapaan aikana työn olematta vuorokautista ylityötä. Lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Joustotyöajassa lisä- ja ylityökorvaukset saa, jos työnantaja on edellyttänyt lisä- tai ylityön tekemistä.
Joustotyössä voidaan sovittaessa tehdä myös sunnuntaityötä. Korvaus määräytyy sen mukaan, onko työntekijällä mahdollisuus päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Mikäli työntekijä voi vapaasti valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä normaali palkka. Jos taas työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, siitä tulee aina maksaa sunnuntaityökorvaus.
Työaikakirjanpito
Joustotyöaikaa käytettäessä työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista. Luettelosta pitää ilmetä viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantaja on velvollinen kirjaamaan vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot työaikakirjanpitoon.
Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen irtisanominen
Joustotyö on luottamusta edellyttävä työaikamuoto. Tämän vuoksi joustotyötä koskeva työaikaehto on molemmin puolin irtisanottavissa kun joustotyön tekemiselle ei enää ole olemassa edellytyksiä. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.