Siirry suoraan sisältöön
Vaihteleva työaika ja nollatuntisopimus

Vaihteleva työaika ja nollatuntisopimus

Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työaika vaihtelee määrättynä ajanjaksona tietyn vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä.

Työaika voi olla esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa (ns. nollatuntisopimus) tai 20–40 tuntia viikossa. Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan myös työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa (ttt-sopimus eli tarvittaessa töihin tuleva).
 
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisiin on liittynyt paljon turvattomuutta ja monia epäkohtia. Jos esimerkiksi vähimmäistyöajaksi on sovittu nolla, ei työnantajalla ole velvollisuutta tarjota työntekijälle yhtään työtuntia. Vaihtelevaa työaikaa tekevien asemaa on vahvistettu lainsäädännöllä useaan otteeseen. 

Työntekijän vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava säännöllisesti

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työnantajan työvoimatarve on kiinteä, esimerkiksi todellisuudessa on tarve kokoaikatyöntekijälle. Vähimmäistyöaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.
 
Työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.
 
Jos työajaksi on sovittu esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa ja toteutunut viikkotyöaika tarkastelujaksolla on säännönmukaisesti ollut viisi tuntia tai sitä korkeampi, pitää vähimmäisviikkotyöaika nostaa lähtökohtaisesti vähintään viiteen tuntiin.
 
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta perusteluineen.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työsopimuslaissa on annettavista tiedoista luettelo. Osa tiedoista on annettava seitsemän päivän kuluessa ja osa kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta. 
 
Vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle annettavan selvityksen osalta on tiettyjä lisävaatimuksia. Vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle on ensinnäkin annettava tieto siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta. Selvityksestä on käytävä ilmi myös viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta. 
 
Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta. 

Työntekijän velvollisuus vastaanottaa työtä työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi

Työaikalain mukaan työntekijä on velvollinen tekemään vain sovitun vähimmäistyöajan verran töitä työnantajalleen. Jos työnantaja aikoo suunnitella listalle enemmän tunteja kuin mitä vähimmäistyöajaksi on sovittu, tulee työnantajan pyytää siihen työntekijän suostumus. Jos työntekijän työajaksi olisi sovittu esimerkiksi 10–40 tuntia viikossa, tarvitsee työnantaja työntekijän suostumuksen, jos hän aikoo merkitä työvuoroluetteloon yli 10 tuntia viikossa. 
 
Työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta myös, jos työvuoro sijoittuisi niiden viikonpäivien ja/tai kellonaikojen ulkopuolelle, jotka työntekijälle on työsuhteen alkaessa ilmoitettu tai joista on kirjallisessa työsopimuksessa sovittu. 
 
Toisin kuin muissa osa-aikaisissa työsopimuksissa, vaihtelevan työajan sopimuksissa työntekijä ei voi työsopimuksessaan antaa pätevästi suostumustaan lisätöihin. Niinpä työnantaja tarvitsee vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän erillisen suostumuksen siihen, jos hän haluaa tarjota työntekijälle työvuoroluetteloon merkittyjen tuntien lisäksi lisätyötä. Työntekijä voi antaa lisätyösuostumuksen siis vain kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.

Korvaus peruuntuneesta työvuorosta

Jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaisesti peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, eikä työntekijällä katsota olevan oikeutta palkkaan tai korvaukseen esimerkiksi työehtosopimuksen tai työvuoron sitovuuden perusteella, on vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta. 

Sairausajan palkka
 
Vaihtelevaa työaikaa tekevällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, työvuorosta on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. 
 
Irtisanomisajan palkka

Jos vaihtelevaa työaikaa tekevän työsopimus on irtisanottu, ei työnantaja voi lain mukaan kiertää irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuutta tiputtamalla tunnit vähimmäistuntimäärään irtisanomisajaksi. Jos työnantajan tarjoaman työn määrä alittaa irtisanomisaikana viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työajan, työnantajan on korvattava työmäärän alituksesta johtuva ansionmenetys. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. 
 
Jos työt loppuvat
 
Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt. 

Lisätyön tarjoamisvelvollisuus
Samoin kuin muissakin osa-aikatyösuhteissa, myös vaihtelevan työajan suhteissa työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus. Työnantaja ei saa palkata uutta työvoimaa sellaisiin tehtäviin, joita työnantajan palveluksessa olevat osa-aikatyöntekijät voisivat tehdä. Näitä töitä on tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille. Työnantajan on siis pyrittävä työllistämään palveluksessaan olevat työntekijät täyteen työaikaan asti ennen uuden työvoiman palkkaamista.

Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ja velvollisuus pyynnöstä antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta 

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että vaihtelevaa työaikaa tekevillä kuten myös muilla osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. 
 
Työntekijä voi myös lain mukaan pyytää työnantajalta vastausta siihen, onko hänen mahdollista saada vaihtelevan työajan sopimuksessa suurempi vähimmäistyöaika, onko työnantajan mahdollista lisätä osa-aikatyössä työsopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa tai määräaikaisessa työssä työsopimuksen kestoaikaa. Työnantajalla on velvollisuus antaa tähän nimenomaiseen pyyntöön perusteltu ja kirjallinen vastaus.  
 
Työnantajan tulee antaa vastaus pääsääntöisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä, paitsi alle 251 hengen yrityksissä kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä. Jos työntekijä esittää pyynnön uudelleen, työnantaja voi antaa vastauksen suullisesti, jos perustelut eivät ole muuttuneet. Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa kirjallista vastausta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta tai työntekijän edellisestä pyynnöstä on alle 12 kuukautta. 

Lue teemaan liittyviä artikkeleita: