Joustotyöaika on työaikamalli, jossa työntekijä itse päättää työajastaan sekä työntekopaikastaan ja työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. 

Uudessa työaikalaissa (872/2019) (1.1.2020) on säädetty uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, jota voidaan soveltaa ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöajan on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Pääasiallisena soveltamisalana mainitaan tietotyö, jonka ydinsisältöön kuuluu tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen. 

Joustotyöajan käytön edellytykset 

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia (työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen) joustotyöajan käytöstä tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työnantaja seuraa työhön käytettyä aikaa, mutta työn tekeminen voi pääasiassa ajoittua ja sijoittua työntekijän määräämällä tavalla. 

Joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Tällaista on esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuva asiakaspalvelutyö, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin. 

Miten joustotyöajan käytöstä sovitaan? 

Joustotyön käytöstä sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista asioista: 

  • Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin. Sopia voidaan myös siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että työntekijä tekee vain neljäpäiväistä viikkoa. 
  • Työntekijän viikoittaisen vapaan sijoittamisesta. Sopimuksella voidaan sulkea työajan sijoittelun ulkopuolelle esimerkiksi sunnuntai, jolloin työnantaja tietää, että työntekijän viikkolepo sijoittuu aina sunnuntaille. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia siitä, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä. 
  • Mahdollisesta kiinteästä työajasta. Kiinteää työaikaa ei voida sijoittaa yöaikaan klo 23 – 06 välille. Työnantajalla voi olla tarve toisinaan edellyttää työntekijöiden läsnäoloa tai tavoitettavuutta. Tämä ei estä joustotyöajan soveltamista, kunhan työntekijän sijoiteltavissa oleva aika käsittää vähintään puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteä työaika voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta. 
  • Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskeva sopimuksen päättymisen jälkeen. Mikäli asiasta ei ole sovittu, noudatetaan työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa. 

Säännöllinen työaika 

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyö ei lisää työntekijän työaikaa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana.  

Huom. Valtakunnallisella tai normaalisitovalla työehtosopimuksella on voitu sopia, että keskimääräinen työaika saa olla enintään 40 tuntia viikossa enintään 26 viikon aikana.  

Lepoajat  

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Joustotyöajassa vuorokausilepo saadaan lyhentää työntekijän aloitteesta 7 tuntiin. Joustotyöaika ei kuitenkaan vaikuta viikkolepoa koskeviin säännöksiin.  

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana. 

Työaikakorvaukset   

Joustotyöaikaa käytettäessä vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään joustotyösopimuksessa sovitun viikoittaisen vapaan aikana työn olematta vuorokautista ylityötä. Lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Joustotyöajassa lisä- ja ylityö edellyttävät, että työnantaja on nimenomaisesti edellyttänyt niiden tekemistä.  

Joustotyössä voidaan sovittaessa teettää myös sunnuntaityötä. Korvaus määräytyy sen mukaan, onko työntekijällä mahdollisuus päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Mikäli työntekijä voi vapaasti valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä normaali palkka. Jos taas työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, siitä tulee aina maksaa sunnuntaityökorvaus. 

Työaikakirjanpito  

Joustotyöaikaa käytettäessä työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantaja on velvollinen kirjaamaan vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot työaikakirjanpitoon. 

Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen irtisanominen 

Joustotyö on luottamusta edellyttävä työaikamuoto ja tämän vuoksi joustotyötä koskeva työaikaehto on molemmin puolin irtisanottavissa, jos sopimuksen osapuoli katsoo, ettei edellytyksiä joustotyön tekemiselle enää ole olemassa. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.