Lepoajat

Lepoaika tarkoittaa vapaa-aikaa, joka työnantajan tulee työntekijälle antaa. Lepoaikoja ovat

  • päivittäiset lepoajat
  • vuorokausilepo
  • viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo)

Päivittäisellä lepoajalla tarkoitetaan vapaa-aikaa, joka työnantajan on annettava päivittäisenä työaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokataukoa. Jos työntekijän päivittäinen työaika kestää yli kuusi tuntia, työntekijälle tulee varata vähintään tunnin kestävä lepoaika, jolloin hänellä on lupa poistua työpaikalta. Työntekijällä tulee tällöin olla tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta ja käyttää tauko haluamallaan tavalla.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta. Lepoajan on kuitenkin kestettävä vähintään puoli tuntia. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Lepoaika voidaan poikkeuksellisesti jättää antamatta, jos työntekijän paikallaolo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Tällöinkin tulee kuitenkin järjestää mahdollisuus ruokailuun.

Jos työntekijän päivittäinen työaika kestää yli kymmenen tuntia, hänellä on oikeus pitää vielä yksi, enin tään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Lepoaikaa ei lueta työaikaan eikä siltä makseta palkkaa, jos työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta.

Työaikalaki ja kahvitauot

Työaikalaki ei tunne erityisiä kahvitaukoja. Kahvi-, tupakka- ym. tauot perustuvat yleensä työpaikalla noudatettuun käytäntöön, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Työnantaja voi kuitenkin aina kieltää tupakoinnin työpaikalla.

Viikkolepo ja vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava viikoittain vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Mikäli mahdollista, viikkolepo on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Jos työntekijää kuitenkin on tarvittu työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritetun työn säännöllisen kulun turvaamiseksi, hänen työaikaansa tulisi lyhentää viimeistään kolmen kuukauden kuluessa em. 35 tunnin viikkolevosta täyttymättä jääneellä ajalla, korkeintaan kuitenkin sillä työtuntien määrällä, joka osui päällekkäin 35 tunnin viikkolevon kanssa. Saamatta jäänyt viikkolepo voidaan työntekijän niin suostuessa korvata maksamalla siitä erillinen rahakorvaus, joka on korottamaton palkka suunnitellun levon kanssa päällekkäisiltä työtunneilta.

Työntekijälle on eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta annettava jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 (jaksotyössä 9) tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika (vuorokausilepo).