Siirry suoraan sisältöön
Osa-aikatyö

Osa-aikatyö

Osa-aikatyöksi kutsutaan työtä, jossa työntekijän työaika on lyhyempi kuin kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika.

Työsuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Myös työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osa-aikatyöhön. Yksi yleisimmistä tilanteista on osittainen hoitovapaa.
 
Lisäksi työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen työntekijän niin halutessa. Mikäli työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä osa-aikatyötä, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Jos työnantaja ei suostu tähän, hänen on perusteltava kieltäytymisensä.

Osa-aikaistaminen

Työnantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla eli silloin, kun työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Työsuhteen osa-aikaistaminen on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikainen työsuhde astuu siten voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen.
 
Osa-aikaistaminen tarkoittaa siis työaikaa koskevan ehdon pysyvää muuttamista. Ennen osa-aikaistamista työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Osa-aikaistaminen on eri asia kuin lomauttaminen. Osa-aikaistetulla työntekijällä on yleensä oikeus soviteltuun työttömyyskorvaukseen.
 
Työnantajan osa-aikaistaessa työsuhteen uutta työsopimusta ei välttämättä tarvita. Työnantaja voi antaa työntekijälle kirjallisen ilmoituksen työsuhteen osa-aikaistamisesta, josta ilmenee osa-aikaistamisen syy sekä uusi työaika ja palkka. Tämä työnantajan yksipuolinen ilmoitus voidaan liittää työsopimuksen oheen.
 
Jos osapuolet haluavat kuitenkin tehdä uuden työsopimuksen, tulee työntekijän ennen allekirjoittamista varmistua siitä, että hän on saanut työnantajalta kirjallisen ilmoituksen työsuhteen osa-aikaistamisesta. Tämä on tärkeää, jotta työntekijä ei menetä oikeuttaan mahdolliseen soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Lisäksi työntekijän kannattaa tarkistaa, ettei uudessa työsopimuksessa ole heikennetty muita ehtoja kuin työaikaa ja palkkaa ja että uusi työsopimus tulee voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Työajan tarkemmasta sijoittelusta on hyvä sopia kirjallisesti. Erton jäsenen kannattaa tarkistuttaa uusi työsopimuksensa työsopimuksen tarkistuspalvelussa ennen sen allekirjoittamista.

Osa-aikaisuudesta sopiminen

Riippumatta siitä, miten osa-aikainen työsuhde on syntynyt, työajasta ja sen sijoittamisesta on hyvä sopia mahdollisimman tarkasti (esim. ma ja ti 9–12 ja to 10–16). Jollei työnantaja pysty ilmoittamaan tarkkaa työaikaa, työajasta voidaan sopia esimerkiksi siten, että se on vähintään tietty tuntimäärä viikossa ja että työnantaja ilmoittaa seuraavan viikon työajat vähintään viikkoa ennen työviikon alkua.
 

Työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava heille näitä töitä ja tarvittaessa kohtuudella järjestettävissä olevaa koulutusta niihin.
 
Lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille ennen irtisanotun työntekijän ottamista takaisin työhön takaisinottovelvollisuuden perusteella. Lomautetulla työntekijällä on kuitenkin vahvempi oikeus palata työhön.
 
Lisätyötä on tarjottava, vaikka työntekijä ei olisi sitä pyytänyt. Toisaalta työntekijällä ei ole velvollisuutta ottaa tarjottua lisätyötä vastaan. Tarjottava lisätyö voi olla muutakin kuin osa-aikaisen työntekijän ennestään tekemää työtä. Työn on kuitenkin sovelluttava työntekijälle.
 
Lisätyön tarjoamisvelvollisuutta ei ole, jos kyse on vain tilapäisestä työvoiman tarpeesta, joka voidaan hoitaa hetkellisin ylitöin. Velvollisuutta ei ole myöskään tilanteessa, jossa esimerkiksi asiakasvirtojen painottuminen tietyille kellonajoille ei mahdollista työntarjoamisvelvollisuuden täyttämistä.
 
Jos yrityksessä on tiedotettu avoimista työpaikoista, työnantajan on varmistettava, että myös osa-aikaiset työntekijät saavat niistä tiedon. Työnantaja ei siis saa syrjiä osa-aikatyöntekijöitä avoimista työpaikoista ilmoittaessaan, vaan menettelyn on kohdistuttava kaikkiin työntekijöihin tasapuolisesti. Jos työnantaja ei ole ollut tasapuolinen, hän on velvollinen korvaamaan vahingon, joka työntekijälle on syntynyt saamatta jääneestä lisätyöstä.