Loma-ajan palkka, lomaraha ja lomakorvaus

Loma-ajan palkka

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Jos työntekijällä on esimerkiksi ateriaetu, hänelle on maksettava vähintään edun verotusarvoa vastaava rahakorvaus.

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista.

Vuosilomapalkan laskentatapa riippuu siitä, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä. Tämän lisäksi vuosilomapalkan laskentaan vaikuttaa työntekijän palkkausmuoto. Vuosilomalaki määrittelee kolme eri tapaa laskea vuosilomapalkka.

1. Viikko- ja kuukausipalkkaiset työntekijät

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa sopimuksen mukaisen viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosilomansa ajalta riippumatta säännöllisestä työajasta eli siitä, kumpaa vuosiloman ansaintasääntöä työntekijään sovelletaan.

Esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka on 2000 euroa kuukaudessa. Hänen työaikansa on 37,5 h/vko siten, että hän tekee töitä maanantaista perjantaihin. Työntekijä pitää vuosilomaa maanantaista 4.7.–23.7. sunnuntaihin. Tämä loman osa kattaa siis 18 arkipäivää, joka on 15 työpäivää.

Yhteensä työntekijä saa heinäkuussa palkkaa 2000 euroa (loma-ajan palkka 1440 euroa + loput heinäkuun palkat 560 euroa = 2000 euroa). Lomaraha lasketaan ja maksetaan erikseen.

Jos työntekijälle on maksettu säännöllisen palkan lisäksi muuta palkkaa (esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiset olosuhdelisät tai provisioperusteiset palkanlisät), joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, tämän palkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskimääräisesti lain laskentasääntöä soveltaen.

2. Tuntipalkkaiset työntekijät, joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä

Jos työntekijä ei saa kuukausi- tai viikkopalkkaa, mutta työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa säännöllisesti, hänen vuosilomapalkkansa perustuu lomanmääräytymisvuoden keskipäiväansioon.

Ensin lasketaan keskimääräinen päiväpalkka koko lomanmääräytymisvuoden ajalta (1.4.–31.3.). Se saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkka (lukuun ottamatta ylityökorvauksia) tehtyjen työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty tehtyjen ylityötuntien kahdeksasosa.

Näin laskettu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella (ks. taulukko).

Lomapäivien lukumäärä Kerroin Lomapäivien lukumäärä Kerroin
2 1,8 17 15,5
3 2,7 18 16,4
4 3,6 19 17,4
5 4,5 20 18,3
6 5,4 21 19,3
7 6,3 22 20,3
8 7,2 23 21,3
9 8,1 24 22,2
10 9,0 25 23,2
11 9,9 26 24,1
12 10,8 27 25,0
13 11,8 28 25,9
14 12,7 29 26,9
15 13,6 30 27,8
16 14,5

Esimerkki: Tuntipalkkainen, mutta kuitenkin vähintään 14 päivänä kuukaudessa työskentelevä työntekijä pitää vuosilomaa 6.7.–26.7. Työntekijä ei ole tehnyt ylitöitä edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Ensin on laskettava työntekijän keskipäiväpalkka edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta eli ajalta 1.4.2014–31.3. Työntekijä on tehnyt tuona aikana yhteensä 192 työpäivää ja hänelle on maksettu palkkaa yhteensä 17 000 euroa. Keskipäiväpalkan suuruus on siten 88,54 euroa (17 000/192=88,54). Näin saatu päiväpalkka on kerrottava vielä vuosilomalain mukaisella kertoimella, joka riippuu lomapäivien lukumäärästä. Koska työntekijä pitää lomaa 18 päivää, käytettävä kerroin on 16,4. Vuosilomapalkaksi saadaan 88,54*16,4 eli 1452,06 euroa.

3. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Työntekijöille, joille ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaa ja joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. 35 tunnin ansaintasääntöä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden työaika on alle 14 päivää kuukaudessa, mutta kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa.

Vuosilomapalkan suuruus on 9 % tai 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia. Vuosilomapalkkaprosentti on 9, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3.) kestänyt alle vuoden ja 11,5 jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden.

Esimerkki: Työsuhde on alkanut 1.1.2016. Työntekijä pitää lomaa 6.7.–26.7.2021. Lomapäiviä kuluu 18. Koska työsuhde oli 31.3.2021 mennessä kestänyt yli vuoden, lomapalkan suuruus on 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2020–31.3.2021) maksetusta palkasta. Työntekijälle on maksettu palkkaa 1.4.2020–31.3.2021 yhteensä 10 000 euroa. Vuosilomapalkka on täten 1150 euroa (1000*11,5%).

Saatu lomapalkkasumma on siis vielä suhteutettava pidettävän vuosiloman määrään. Tässä tapauksessa työntekijällä on kertynyt lomaa koko edellisen lomanmääräytymisvuoden ajan eli yhteensä 30 päivää (12 x 2,5 = 30). Koska työntekijä pitää vuosilomaa 18 päivää, lomapalkaksi saadaan 690 euroa ko. lomapätkän osalta (1150 euroa jaettuna 30:llä ja sitten kerrottuna 18:lla).

Loma-ajan palkka määräytyy tiivistetysti seuraavasti:

Palkkausmuoto Palkka vuosiloman ajalta
Viikko- ja kuukausipalkkaiset Sama palkka kuin töissä
Tunti- ja urakkapalkkaiset, joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3) työssäoloajan palkka, josta on vähennetty ylitöiden korotusosat, jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty kahdeksasosa tehdyistä ylitöistä
Tunti- ja urakkapalkkaiset, joihin sovelletaan 35 tunnin ansaintasääntöä 9 % (jos työsuhde kestänyt alle vuoden) tai 11,5 % (jos työsuhde kestänyt yli vuoden) edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia) suhteutettuna pidettävän loman määrään

Lomaraha

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan se on yleensä ammattiliitot neuvotelleet työehtosopimukseen. Lomarahasta on työehtosopimuksissa omat säännöksensä, joihin kannattaa tutustua.

Lomaraha voi myös perustua työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai yksittäisen työntekijän ja työnantajan kirjaukseen työsopimuksessa. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti tai sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa maksamista.

Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta, ja maksetaan siis vuosilomapalkan päälle. Lomaraha maksetaan yleensä sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, jos hän olisi palannut työhön. Se voidaan maksaa vuosilomapalkan yhteydessä.

Esimerkki: Työntekijä on töissä yrityksessä, jossa sovelletaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa on sovittu lomarahan maksamisesta. Lomarahan suuruus on 50 % lomapalkasta ja se maksetaan lomapalkan maksamisen yhteydessä. Jos työntekijän lomapalkan suuruus on 2000 euroa, lomaraha on 1000 euroa (0,5 x 2000 euroa). Työntekijälle maksetaan siis hänen jäädessään vuosilomalle yhteensä 3000 euroa.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on tietyin edellytyksin mahdollista. Jotta lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, siitä on täytynyt sopia työehtosopimuksessa. Myös työaikalain mukaisesta työaikapankista sopiminen mahdollistaa lomarahan vaihtamisen vapaaksi. Joka tapauksessa vapaaseen vaihtamiseksi on oltava sekä työnantajan että työntekijän suostumus.

Ensin kannattaa tarkistaa omasta työehtosopimuksesta, onko siinä määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta edes sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaaksi (näin esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla). Tällöin lomarahaa ei voida lainkaan vaihtaa vapaaksi. ERTOn solmimista työehtosopimuksista ainakin autoliikenne- ja huolinta-alalla, terveyspalvelualalla, henkilöstöpalvelualalla, Yleisessä Runkosopimuksessa, optikoiden työehtosopimuksessa ja sosiaalialan järjestöjä koskevassa työehtosopimuksessa on määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Jos työehtosopimus ei mahdollista lomarahavapaan vaihtoa vapaaksi, voi halutessaan sopia työaikalain mukaisesta työaikapankista, minkä kautta lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista. Joka tapauksessa lomarahan vapaaseen vaihtamiseksi on oltava sekä työnantajan että työntekijän suostumus.

Työaikalain mukaisesta työaikapankin käyttöönotosta sovitaan ensin työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sopijakumppanina voi toimia luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja taikka henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Sopiminen on vapaaehtoista kummallekin osapuolelle. Tutustu tarkemmin työaikapankin käyttöönottoa koskevan sopimuksen edellytyksiin »

Jos haluaa sopia lomarahan siirtämisestä työaikapankkiin, siitä on sovittava ennen kuin lomaraha erääntyy maksettavaksi. Lomaraha (tai osa lomarahasta) vaihdetaan työaikapankin kautta vapaaksi jakamalla lomarahan euromäärä työntekijän henkilökohtaisella tuntipalkalla. Näin saatu tuntimäärä siirretään työaikapankkiin.

Työaikapankkivapaata pidettäessä yksi työpäivälle osuva vapaapäivä kuluttaa työaikapankista tunteja keskimääräisen päivittäisen työajan verran. Ennen kuin sopii lomarahan siirtämisestä työaikapankkiin, kannattaa sopia työaikapankkivapaan ajankohta, jotta lomarahaa saa pitää itselleen mieluisana ajankohtana. Jos työaikapankkivapaan ajankohdasta ei ole etukäteen sovittu, työntekijällä on halutessaan oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Jos työaikapankkiin on säästetty vapaata yli 10 viikkoa, työntekijällä on halutessaan oikeus saada vapaata vähintään yksi viidesosa työaikapankin kertymästä. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on vapaan pitämisen sijasta oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa.

Lomakorvaus

Loppupalkan yhteydessä työntekijälle on maksettava lomakorvaus niiltä päiviltä, joilta hän ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla osamäärä (=jakolaskun tulos) pitämättömien lomapäivien lukumäärällä.

Lähtökohtaisesti vuosilomaa ansaitaan vain sellaisilta kalenterikuukausilta, joilta työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Tällaista kalenterikuukautta kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Jos työntekijälle on työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt yhteensä 14 työssäolopäivää, eikä hän ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta laskettaessa yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Esimerkki: Työsuhde alkoi 15.3. ja päättyi samana vuonna 15.10. Työntekijä oli ansainnut lomaa 7 kuukaudelta, koska maaliskuun ja lokakuun työpäivät lasketaan yhteen lomakertymää laskettaessa.

Lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Jos työntekijä käyttää vuosilomalain mukaista oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus kuten vuosilomapalkka eli ennen vapaan alkamista.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry kalenterikuukauden aikana 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.

Työntekijällä, joka työskentelee alle 14 päivää ja alle 35 tuntia kuukaudessa eikä siis ansaitse vuosilomaa, on oikeus saada lomakorvauksena 9 % (työsuhteen kestettyä alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhteen kestettyä yli vuoden) hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia.