Siirry suoraan sisältöön
Vuosiloman kertyminen poissaollessa

Vuosiloman kertyminen poissaollessa

Vuosilomaa kerryttää työssäolon lisäksi työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Vuosilomaa voi kertyä poissaollessa esimerkiksi, kun työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, kun työnteko on estynyt työnantajasta tai jostain ulkoisesta syystä johtuen.
 
Lisäksi vuosilomalaissa on lista työtunneista/työpäivistä, jotka luetaan työssäolon veroisiksi vuosiloman ansainnan kannalta. Tällaisia ovat mm.
  • oma vuosiloma
  • poissaolo sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi enintään 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos poissaolo kestää pidempään, vuosiloman ansainta lakkaa. Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. 75 työpäivän enimmäispituus ei siis ala alusta lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa.
  • erityisraskausvapaa, tilapäisen hoitovapaa ja pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo. Pakottavilla perhesyillä tarkoitetaan sellaista poissaoloa, joka vaatii välttämättä työntekijän välitöntä läsnäoloa hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
  • yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän aika ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aika.
  • omaishoitovapaa.
  • opintovapaa enintään 30 työpäivän ajan lomamääräytymisvuodessa edellyttäen, että työntekijä palaa töihin opintovapaan päättyessä.
  • kokoaikaisen lomautuksen ajalta ensimmäiset 30 työpäivää tai jos työntekijä on 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Jos lomautus keskeytyy ja jatkuu myöhemmin uudelleen siten, että työntekijä tekee lomautuksen aikana yhdenkin työpäivän, alkaa 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän lomaa kerryttävä jakso uudelleen alusta. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
  • 14 päivän säännön osalta työssäolon veroisten työpäivien pituudella ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole työssäolopäivienkään pituudella. 35 tunnin säännön piirissä olevien osalta työssäolon veroista aikaa ovat kaikki ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan olisi ollut töissä ilman poissaoloa.
Esimerkki: Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Häneen sovelletaan 14 päivän lomanansaintasääntöä. Hän on ollut 7.4.2020–31.8.2020 sairauslomalla ja palannut töihin 1.9.2020 lähtien.
 
Työntekijälle on kertynyt vuosilomaa sairausloman aikana 75 työpäivän ajan. Koska työntekijän työaika on töissä ollessa ma–pe, viikossa on viisi työpäivää. 75 työpäivää on täyttynyt sairausloman aikana 27.7.2020. Sen jälkeen työntekijä ei enää ansaitse sairausloman aikana vuosilomaa. Palattuaan töihin työntekijä alkoi ansaita lomaa normaalisti.
 
Työntekijälle on kertynyt lomanmääräytymisvuonna 1.4.2020–31.3.2021 vuosilomaa seuraavasti: Huhti-, touko- ja kesäkuu 2020 kerryttivät vuosilomaa normaalisti. Heinäkuussa 2020 työntekijä on vielä ansainnut lomaa, koska 75 työssäolon veroista päivää täyttyi vasta 27.7.2020, joten heinäkuussa on 14 työssäolon veroista päivää. Elokuulta työntekijä ei ansainnut vuosilomaa lainkaan. Syyskuussa 2020 työntekijän palattua töihin loman ansainta palautui normaaliksi.
 
Työntekijälle on siis kertynyt vuosilomaa yhteensä 27,5 päivää (11 x 2,5 = 27,5). Täysi loma olisi ollut ilman sairaslomaa 12 kk x 2,5 eli 30 pv, nyt esimerkissä hän menettää elokuun kertymän 2,5 päivää. Vuosiloma kuitenkin aina pyöristetään lähimpään täyteen päivään ylöspäin, joten henkilön lomaoikeus tuolta lomavuodelta on 28 päivää.

Oikeus lisävapaapäiviin sairaustapauksessa

Työntekijä on saanut 1.4.2019 alkaen vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.
 
Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä enintään 12 kuukauden yhtäjaksoiselta poissaolojaksolta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.
 
Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, vaikka lisävapaapäivät eivät ole vuosilomapäiviä. Korvaus maksetaan myös työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on pitämättömiä lisävapaapäiviä.
 
Lisävapaapäivät ja niiltä maksettava korvaus on kirjattava erikseen vuosilomakirjanpitoon. 

Osasairauspäiväraha ja vuosiloma

Hoitava työterveyslääkäri voi ehdottaa esim. pitkittyneen sairausloman jälkeen osittaista paluuta työhön osasairauspäivärahan turvin. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että työntekijän työajan pitää vähentyä 40–60 % kokoaikaiseen työaikaan verrattuna. Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, joka edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumusta. Osa-aikatyön ajaksi tehdään yleensä tilapäinen työsopimuksen liite, jossa sovitaan työajan vähentämisestä tietyksi ajaksi. Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että sovitaan osa-aikaisuudesta vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja arkipäiviksi luetaan myös lauantait. Lue osasairauspäivärahan edellytyksistä tarkemmin Kelan sivuilta ›

Osa-aikatyö saattaa muuttaa vuosiloman ansaintasäännön. Jos siis työntekijä, jolle kertyi vuosilomaa 14 työpäivän säännön perusteella, sopii osa-aikaisesta työajasta, jossa ei kaikkina kuukausina työskennellä vähintään 14 työpäivää, mutta edes jonakin kuukautena työskennellään 35 tuntia, muuttuu loman ansaintasääntö 35 tunnin säännöksi.

Vuosilomaa kertyy ensisijaisesti tehdyn työn perusteella. Jos tehtyjä työpäiviä tai työtunteja ei ole riittävästi kuukaudessa, otetaan tarkasteluun mukaan työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisen ajan tarkastelussa otetaan huomioon kuinka pitkä sairausloma on työntekijällä ollut ennen osasairauspäivärahaa ja kuinka paljon työssäolonveroisia päiviä on vielä kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta jäljellä. Jos osasairauspäivärahan ajalta työaikaa lyhennetään esimerkiksi niin, että työntekijä on työssä viitenä päivänä viikossa neljä tuntia päivässä, niin työssäoloaika jo itsessään kerryttää vuosilomaa, koska 14 työpäivää kuukaudessa täyttyy, eikä työssäolonveroisia päiviä tarvitse silloin laskea.

Esimerkki 1: Työntekijän työaika on 37,5 tuntia viikossa. Työntekijä on kokoaikaisella sairauslomalla ajalla 1.7.2024–31.10.2024 ja palaa töihin osa-aikaisesti osasairauspäivärahalla 1.11.2024–31.12.2024 ja kokoaikaisesti töihin 1.1.2025 alkaen. Osa-aikaisuudesta on sovittu, että työaika on päivittäin 4 tuntia ja työtä tehdään maanantaista perjantaihin viisi päivää viikossa. Sairauslomalla työssäolon veroista aikaa on 75 työpäivää eli aika 1.7.2024–13.10.2024. Esimerkin mukaiselle työntekijälle kertyy siten vuosilomaa ajalla 1.4.2024–31.3.2025 yhteensä 11 kuukaudelta, koska lokakuun osalta ei täyty 14 työpäivän mukainen sääntö (lokakuussa on ainoastaan 10 työssäolon veroista päivää). Muina kuukausina on joko työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä vähintään 14.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset