Vuosiloman kertyminen poissaollessa

• oma vuosiloma
• poissaolo sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi enintään 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos poissaolo kestää pidempään, vuosiloman ansainta lakkaa. Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. 75 työpäivän enimmäispituus ei siis ala alusta lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa.
• erityisraskausvapaa, tilapäisen hoitovapaa ja pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo. Pakottavilla perhesyillä tarkoitetaan sellaista poissaoloa, joka vaatii välttämättä työntekijän välitöntä läsnäoloa hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
• yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän aika ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aika.
• omaishoitovapaa.
• opintovapaa enintään 30 työpäivän ajan lomamääräytymisvuodessa edellyttäen, että työntekijä palaa töihin opintovapaan päättyessä.
• kokoaikaisen lomautuksen ajalta ensimmäiset 30 työpäivää tai jos työntekijä on 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Jos lomautus keskeytyy ja jatkuu myöhemmin uudelleen siten, että työntekijä tekee lomautuksen aikana yhdenkin työpäivän, alkaa 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän lomaa kerryttävä jakso uudelleen alusta. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
• 14 päivän säännön osalta työssäolon veroisten työpäivien pituudella ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole työssäolopäivienkään pituudella. 35 tunnin säännön piirissä olevien osalta työssäolon veroista aikaa ovat kaikki ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan olisi ollut töissä ilman poissaoloa.

Oikeus lisävapaapäiviin sairaustapauksessa

Osasairauspäiväraha ja vuosiloma

Hoitava työterveyslääkäri voi ehdottaa esim. pitkittyneen sairausloman jälkeen osittaista paluuta työhön osasairauspäivärahan turvin. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että työntekijän työajan pitää vähentyä 40–60 % kokoaikaiseen työaikaan verrattuna. Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, joka edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumusta. Osa-aikatyön ajaksi tehdään yleensä tilapäinen työsopimuksen liite, jossa sovitaan työajan vähentämisestä tietyksi ajaksi. Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että sovitaan osa-aikaisuudesta vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja arkipäiviksi luetaan myös lauantait. Lue osasairauspäivärahan edellytyksistä tarkemmin Kelan sivuilta ›

Osa-aikatyö saattaa muuttaa vuosiloman ansaintasäännön. Jos siis työntekijä, jolle kertyi vuosilomaa 14 työpäivän säännön perusteella, sopii osa-aikaisesta työajasta, jossa ei kaikkina kuukausina työskennellä vähintään 14 työpäivää, mutta edes jonakin kuukautena työskennellään 35 tuntia, muuttuu loman ansaintasääntö 35 tunnin säännöksi.

Vuosilomaa kertyy ensisijaisesti tehdyn työn perusteella. Jos tehtyjä työpäiviä tai työtunteja ei ole riittävästi kuukaudessa, otetaan tarkasteluun mukaan työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisen ajan tarkastelussa otetaan huomioon kuinka pitkä sairausloma on työntekijällä ollut ennen osasairauspäivärahaa ja kuinka paljon työssäolonveroisia päiviä on vielä kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta jäljellä. Jos osasairauspäivärahan ajalta työaikaa lyhennetään esimerkiksi niin, että työntekijä on työssä viitenä päivänä viikossa neljä tuntia päivässä, niin työssäoloaika jo itsessään kerryttää vuosilomaa, koska 14 työpäivää kuukaudessa täyttyy, eikä työssäolonveroisia päiviä tarvitse silloin laskea.

Esimerkki 1: Työntekijän työaika on 37,5 tuntia viikossa. Työntekijä on kokoaikaisella sairauslomalla ajalla 1.7.2024–31.10.2024 ja palaa töihin osa-aikaisesti osasairauspäivärahalla 1.11.2024–31.12.2024 ja kokoaikaisesti töihin 1.1.2025 alkaen. Osa-aikaisuudesta on sovittu, että työaika on päivittäin 4 tuntia ja työtä tehdään maanantaista perjantaihin viisi päivää viikossa. Sairauslomalla työssäolon veroista aikaa on 75 työpäivää eli aika 1.7.2024–13.10.2024. Esimerkin mukaiselle työntekijälle kertyy siten vuosilomaa ajalla 1.4.2024–31.3.2025 yhteensä 11 kuukaudelta, koska lokakuun osalta ei täyty 14 työpäivän mukainen sääntö (lokakuussa on ainoastaan 10 työssäolon veroista päivää). Muina kuukausina on joko työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä vähintään 14.