Työnantaja oli velvollinen maksamaan ajojärjestelijälle saamatta jääneitä palkkoja työsuhteen päätyttyä

Erton jäsen oli työskennellyt ajojärjestelijänä kuljetusalan yrityksessä. Hänen työsuhteessaan on noudatettu Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta.

Työnantaja oli jättänyt maksamatta jäsenen työsuhteen ajalta ylityökorvauksen korotusosan 48 tunnilta, minkä lisäksi jäsenellä oli saamatta ylityökorvaus kokonaisuudessaan 12 tunnilta. Työnantaja ei ollut maksanut ylityökorvauksia vaatimuksista huolimatta työsuhteen päätyttyä, joten jäsenellä oli tästä johtuen myös oikeus saada täysi palkkansa odotuspäiviltä, eli kuudelta kalenteripäivältä. Lain mukaan odotusajan palkkaa voi saada enintään kuudelta päivältä.

Työnantaja katsoi, ettei ylitöiden tekemiselle ollut tullut aloitetta työnantajalta eikä niille muutoinkaan ollut työnantajan hyväksyntää. Työnantajan mukaan tällaisissa tilanteissa yhtiössä oli ollut käytäntö, jonka mukaan ennakkoon ilmoittamattomista ja sopimattomista ylitöistä maksettiin ainoastaan yksinkertainen palkka.

Asiassa oli lisäksi epäselvyyttä siitä, kuka oli ollut jäsenen esihenkilö ja kenen aloite ja etukäteishyväksyntä lisä- ja ylitöiden tekemiselle oli tullut olla.

Työntekijälle korvauksia maksamatta jääneistä ylitöistä

Käräjäoikeus arvioi tuomioistuimessa esitetyn näytön perusteella, että työnantajayrityksen toimitusjohtajan, jonka todettiin olevan myös jäsenen esihenkilö, oli katsottava olleen tietoinen jäsenen ylitöistä eikä hän ollut puuttunut ylitöiden tekemiseen. Jäsen oli pitänyt listaa kertyneistä ylitöistä. Käräjäoikeuden mukaan jäsenen esittämä selvitys huomioiden oli pidettävä uskottavana, että hänellä on kyseisiä ylitöitä koskevia palkkasaatavia. Jäsenellä oli siten oikeus ylityökorvaukseen työaikalain ja työehtosopimuksen perusteella.

Käräjäoikeus totesi lisäksi, että jäsenen ja esihenkilön kertomukset sekä kirjallinen todistelu osoittivat, että jäsen itse ja myöhemmin myös hänen avustajansa olivat työsuhteen päätyttyä huomauttaneet työnantajaa ylitöitä koskevista palkkasaatavista. Jäsenellä oli siten oikeus myös odotusajan palkkaan viivästyskorkoineen työsopimuslain mukaisesti.

Asiassa oli palkkasaatavien lisäksi kyse siitä, oliko työnantaja purkanut työsuhteen koeajalla epäasiallisella perusteella. Käräjäoikeus totesi kuitenkin ratkaisussaan, ettei asiassa ollut riittävästi näyttöä siitä, että jäsenen työsopimuksen purkaminen olisi johtunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta perusteesta, eikä työnantaja näin ollen ollut korvausvelvollinen päätettyään työsuhteen koeajalla.

Tuomio on lainvoimainen.

Tiesitkö tämän Erton oikeusturvasta?

Tapauksessa jäsenen oikeudenkäyntikulut kattoi Erton oikeusturvaan kuuluva oikeudenkäyntiturva. Monet liitot tarjoavat jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen oikeuteen päätyvien riitojen varalle. Yleensä tällainen vakuutus kattaa kuitenkin vain rajatun osan kuluista: vakuutuksessa on yleensä omavastuuosuus ja enimmäiskorvaus on usein 10 000–15 000 euroa, vaikka kulut voivat helposti nousta oikeusriidassa korkeammaksikin. Lisäksi oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli joutuu usein korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jolloin maksettavaa voi tulla useita kymmeniä tuhansia euroja.

Erton Täysturva-jäsenten oikeudenkäyntiturva sen sijaan kattaa kaikki oikeudenkäyntikulut, myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, vaikka juttu hävittäisiin. Täysturva-jäsen ei siis koskaan joudu itse maksamaan mitään. Edun arvo on Täysturva-jäsenelle jopa 100 000 euroa. Tästä syystä Täysturva-jäsenenemme oikeudenkäyntiturva on yksi maan parhaista. 

Etkö ole vielä Erton jäsen?

Kun liityt Perusturva- tai Täysturva-jäseneksemme, saat heti käyttöösi lakitiimimme työsuhdeneuvonnan. Edun arvo on noin 150 euroa per yhteydenotto, noin 300 euroa per tunti. Erimielisyyksien sovitteluavun saa Täysturva-jäsen heti liityttyään, Perusturva-jäsen kolmen kuukauden omavastuuajan jälkeen. Sovitteluavun arvo on jopa 10 000 euroa. Oikeudenkäyntiturva astuu voimaan kolmen kuukauden jäsenyyden jälkeen.

Tutustu Erton Täysturva-jäsenyyteen ›