Kilpailukieltosopimus ei välttämättä aina ole sitova
Blogi

Kilpailukieltosopimus ei välttämättä aina ole sitova

Kirjoittaja: Helena Lievonen Julkaistu:

Työsuhdeneuvontaan soitti huolestunut ERTOn jäsen, joka oli vaihtamassa työpaikkaa. Hän oli muistanut työsopimuksessa olevan kilpailukiellon. Eikö hän nyt voisikaan mennä uuteen työhön? Sitooko kilpailukielto nyt häntä?

ERTOn jäsen oli vaihtamassa työpaikkaa ja muisti työsopimuksessaan olleen kilpailukiellon, jonka ehdon mukaisesti hän ei saisi mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen eikä perustaa omaa yritystä samalle alalle kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Kiellon rikkomisesta hänen olisi maksettava kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus ja lisäksi työnantajalle aiheutunut todellinen vahinko.

Jäsen kertoi, että työsopimusta allekirjoitettaessa työnantaja oli vain maininnut ohimennen työsopimuslomakkeessa olleesta kilpailukieltolausekkeesta. Hän ei siinä tilanteessa kysellyt enempää, vaan allekirjoitti työsopimuksen. Tämän jälkeen hän unohti koko asian vuosiksi.

Milloin kilpailukieltoa voidaan käyttää?

Työntekijä ei saa työsuhteensa aikana tehdä sellaista toista työtä tai harjoittaa toimintaa, joka vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tällaisia voivat olla toisen työn lisäksi esimerkiksi sivutoiminen itsenäinen liiketoiminta tai uuden yrityksen perustaminen. Toiminta ei ole kiellettyä, jos työnantaja on tiennyt siitä jo työsuhdetta solmittaessa.

Kilpailevan toiminnan kielto voi koskea myös työsuhteen jälkeistä aikaa, jos työsuhteen osapuolet yhdessä niin sopivat. Tällaiseen sopimukseen pitää kuitenkin olla erityisen painava syy. Erityiseen painavaan perusteeseen vaikuttaa esimerkiksi työantajan toiminnan luonne, työntekijän asema tai työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus. Erityisen painava syy liittyy selkeimmin suunnittelu- ja kehittämistehtävissä oleviin henkilöihin tai myyntityötä tekeviin, jolloin pyritään säilyttämään yrityksen asiakaskunta.

Sopimus voi olla perusteltu myös, jos työntekijä asemansa vuoksi saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa tai hänellä on vastaavanlaista tietotaitoa tai muuta teknistä osaamista. Yleensä työntekijä on silloin melko korkealla yrityksen organisaatiossa.

Työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia saadaan rajoittaa enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen hänelle aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Milloin kilpailukieltoa ei pitäisi olla?

Suorittavaa työtä tekevän työntekijän työsopimuksessa ei tulisi olla kilpailukieltolauseketta. Tavanomainen jatko- tai täydennyskoulutus tai perehdyttämiskoulutus ei voi olla sopimuksen perusteena.

Kilpailukieltosopimuksella ei voida pelkästään rajoittaa kilpailua tai estää työntekijöiden siirtymistä toisen palvelukseen. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Kilpailukieltosopimus, joka on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin työsopimuslakia. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi jos työsuhde irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Ennen kuin allekirjoitat työsopimuksen, pyydä työnantajaa selvittämään kaikki sinulle epäselvät kohdat. Tarvittaessa ole yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan ja lähetä sopimus meille kommentoitavaksi. Usein tällaisissa esimerkkitapauksen kaltaisissa tilanteissa huomaamme, että niistä puuttuu tarvittava erityisen painava syy kilpailukiellolle.

Helena Lievonen
Lakimies

Lakimies, jonka neuvotteluvastuulla ovat taloushallintoala ja Accountor