Perhevapaat

Työnantaja ei voi kieltää työntekijältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata, hoitovapaata eikä tilapäistä hoitovapaata, jos saamisen edellytykset täyttyvät.

Sen sijaan työnantaja voi kieltää työntekijää pitämästä osittaista hoitovapaata, jos vapaasta aiheutuisi työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, eikä sitä voisi välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on aina kerrottava syy kiellolle.

Työntekijä voi muuttaa äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan sekä osittaisen hoitovapaan ajankohtaa perustellusta syystä (uusi raskaus, avioero, sairaus, kuolema tai muu vastaava olennainen muutos). Ilmoitus ajankohdan vaihdosta on tehtävä kuukauden kuluessa. Ottolapsen kohdalla muutos on tehtävä niin pian kuin mahdollista.

Palkan maksamisvelvollisuus

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa edellä mainituilta ajoilta, ellei niin ole sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Palkan maksamisvelvollisuus saattaa perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Jos miestyöntekijälle on maksettu isyysajalta palkkaa, naistyöntekijälle on maksettava palkkaa vähintään samalta ajalta. Yleensä äitiysvapaan ajalta maksetaan palkkaa kolmelta kuukaudelta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys silloin, kun tutkimuksia ei voida tehdä työajan ulkopuolella.

Työhönpaluu perhevapaiden päätyttyä

Työsopimuslain mukaan perhevapaiden päätyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos työntekijän aikaisemmin tekemää työtä ei enää ole, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Esimerkki: Työnantaja vakinaistaa perhevapaalla olleen työntekijän sijaisen ja irtisanoo perhevapaalta töihin palaavan työntekijän. Irtisanominen on laiton, koska irtisanotun työt on siirretty toiselle henkilölle. Työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen ja mahdollisesti myös tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen.

Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022

Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. Päivärahapäivien kokonaismäärä lisääntyy ja päiviä kiintiöidään nykyistä enemmän molemmille vanhemmille.

Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten palkkaerot pienenevät.

Uusia säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti silloin, jos lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos äitiysrahakausi alkaa ennen lain voimaantuloa, sovelletaan nykyisiä vanhempainpäivärahasäännöksiä myös toiseen vanhempaan.

Äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat, ja tilalle tulevat raskausvapaa sekä kiintiöt vanhempainvapaaseen. Lisäksi työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa, jonka ajalta ei makseta päivärahaa.

Työntekijän loppuraskautta suojaa 40 päivän mittainen raskausrahakausi, jolle työntekijä voi jäädä 14–30 päivää ennen synnytysaikaa. Raskausrahakausi on yhtämittainen.

Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli tuo lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä on mahdollista luovuttaa enintään 63 vanhempainrahapäivää toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Jos perheeseen syntyy kaksoset, kolmoset tai muu monikko, vanhempainrahakiintiö pidentyy 84 vanhempainrahapäivällä toista lasta ja jokaista seuraavaa lasta kohden.

Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päiviä ei ole pakko käyttää yhtäjaksoisesti. Työsuhteessa olevat vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata lasta kohden enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Jos työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, hän voi saman kalenterivuoden aikana pitää enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata.

Vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti ja tehdä osa-aikatyötä. Tällöin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä. Vanhempainrahan määrä on tällöin puolet täysimääräisestä.

Vanhempainpäivärahoihin on oikeus kaikilla lasten vanhemmilla, jotka ovat lasten huoltajia, riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko henkilö biologinen tai adoptiovanhempi tai onko lähi- tai etävanhempi.

Vanhempainvapaalle jäämisestä tulee jatkossakin ilmoittaa työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaalle jäämistä. Muihin vapaisiin kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen ei tule sisällöllisiä muutoksia.

Kevään neuvottelukierroksella sovittiin useisiin työehtosopimuksiin perhevapaauudistustyöryhmä, joka seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee muutosten huomioimista työehtosopimukseen. Kunkin työehtosopimuksen neuvottelija tiedottaa ERTOn jäseniä työryhmän työn etenemisestä.