Vaihteleva työaika eli ns. nollasopimus

Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee määrättynä ajanjaksona tietyn vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä. Sopimuksessa voidaan määritellä myös vähimmäistyötuntimäärä, jonka työnantaja sitoutuu antamaan ja työntekijä sitoutuu työskentelemään. Tällöin työntekijä työskentelee 0–40 viikkotyötunnin sijaan esimerkiksi 20–40 tuntia. Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan myös työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa (ttt-sopimus eli tarvittaessa töihin tuleva).

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaa on vahvistettu 1.8.2022 voimaan tulleilla lakimuutoksilla.

Työntekijän vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava säännöllisesti

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työnantajan työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

Työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.

Toteutuneiden työtuntien määrä osoittaisi tarvetta määritellä vähimmäistyöaika olemassa olevaa korkeammaksi, jos tarkastelujaksolla olisi voitu tehdä työtä korkeamman vähimmäistyöajan puitteissa. Jos työajaksi on sovittu esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa ja toteutunut viikkotyöaika tarkastelujaksolla on säännönmukaisesti ollut viisi tuntia tai sitä korkeampi, tarkastelu lähtökohtaisesti ilmentäisi tarvetta nostaa viikkokohtainen vähimmäistyöaika vähintään viiteen tuntiin.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista.

Työntekijän velvollisuus vastaanottaa työtä työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi

Työaikalaissa säädetään, missä tilanteissa työnantaja tarvitsee vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän suostumuksen, jotta hän voi merkitä säännöllisen työajan tunteja työvuoroluetteloon.

Työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos säännöllistä työaikaa on tarkoitus sijoittaa niiden viikonpäivien ja/tai kellonaikojen ulkopuolelle, jotka työntekijälle on työsuhteen alkaessa ilmoitettu tai joista on kirjallisessa työsopimuksessa sovittu.

Työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta myös, jos työaika ylittäisi vaihtelevan työajan sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan. Jos työntekijän työajaksi olisi sovittu esimerkiksi 10–40 tuntia viikossa, suostumus tarvittaisiin vähimmäistyöajan (kymmenen tuntia) ylittävään osaan, joka merkitään työvuoroluetteloon.

Korvaus peruuntuneesta työvuorosta

Jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaisesti peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, eikä työntekijällä katsota olevan oikeutta palkkaan tai korvaukseen esimerkiksi työehtosopimuksen perusteella, on vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työsopimuslaissa on annettavista tiedoista luettelo. Osa tiedoista on annettava seitsemän päivän kuluessa ja osa kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta.

Vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle annettavan selvityksen osalta on tiettyjä lisävaatimuksia. Vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle on ensinnäkin annettava tieto siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta. Selvityksestä on käytävä ilmi myös viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ja velvollisuus pyynnöstä antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta

Työsopimuslaissa työnantajalle on säädetty lisätyön tarjoamisvelvollisuus. Työnantaja ei saa palkata uutta työvoimaa sellaisiin tehtäviin, joita työnantajan palveluksessa olevat osa-aikatyöntekijät voisivat tehdä. Näitä töitä on tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille. Työnantajan on siis pyrittävä työllistämään palveluksessaan olevat työntekijät täyteen työaikaan asti.

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä.

Edellä mainitun lisäksi työnantajan on osa-aikaisen tai määräaikaisen työntekijän pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työnantajan on siis annettava perusteltu ja kirjallinen vastaus mahdollisuudesta lisätä työsopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa tai saada vaihtelevan työajan järjestelyissä suurempi vähimmäistyöaika.

Lue lisää: