Vuosiloman ansaitseminen

Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Työntekijä ei voi ansaita osaa vuodesta 2 arkipäivää kuukaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.), työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

1.4.–31.3. välisenä aikana työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavaa kesää ja talvea varten. Esimerkiksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020–31.3.2021 välisenä aikana ansaittu vuosiloma on tarkoitettu pidettäväksi kesällä 2021 ja sitä seuraavana talvena.

Osassa työehtosopimuksista ammattiliitot ovat neuvotelleet vuosilomalakia pidemmästä lomasta. Voi olla sovittu esimerkiksi, että kokeneemmat työntekijät ansaitsevat lomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti, jolloin vuodessa kertyy vuosilomaa 36 päivää vuosilomalain mukaisen 30 päivän sijaan. Kannattaa siis tarkistaa, onko oman alan työehtosopimuksessa sovittu loman pituuden osalta vuosilomalaista työntekijän eduksi poikkeavasti.

Esimerkkejä: Työsuhde alkoi 1.2.2019. Työntekijä ansaitsi lomaa 2 pv/kk ajalla 1.2.–31.3.2019 (yhteensä 2 x 2 pv = 4 pv.), koska työsuhde oli kestänyt 31.3.2019 mennessä alle vuoden. 1.4.2019 lukien lomaa kertyy 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestää 31.1.2020 saakka (jolloin työsuhde on kestänyt vuoden). Näin ollen koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019–31.3.2020 kertyy 2,5 arkipäivää/kk, vaikka työsuhdetta tulee vuosi täyteen vasta lomanmääräytymisvuoden loppupuolella.

Jos 1.2.2019 alkanut työsuhde päättyisi jo esim. 31.12.2019, ansaitsisi työntekijä lomaa vain 2 pv/kk koko työsuhteen ajan, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta.

Jos työsuhde olisi alkanut 1.4.2019, työntekijä ansaitsisi lomaa heti 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestäisi vähintään 31.3.2020 saakka eli kokonaisen vuoden.

Vuosilomaa kertyy myös tietyiltä poissaoloajoilta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntöä on pidettävä pääsääntönä. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain.

Ns. 14 päivän ansaintasääntö

Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää.

Ns. 35 tunnin ansaintasääntö

Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia.

Esimerkkejä: Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä viitenä päivänä viikossa. Hänen kohdallaan tulee sovellettavaksi ns. 14 päivän ansaintasääntö. Eräänä kuukautena hän oli osan kuukaudesta hoitovapaalla (ei työssäolon veroista aikaa) siten, että hän oli töissä tuona kuukautena vain 40 tuntia yhteensä viitenä päivänä. Vaikka hän oli vähintään 35 tuntia töissä, hän ei ansaitse vuosilomaa kyseiseltä kuukaudelta, koska hän on 14 päivän säännön piirissä, eikä sääntöjä sovelleta rinnakkain.

Opiskelija tekee opintojensa ohessa osa-aikaista työtä siten, että hänelle kertyy kuukausittain yleensä noin 10 seitsemän tunnin mittaista työpäivää. Työtä on kuukaudessa siten noin 70 tuntia. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. Kun työntekijä eräänä kuukautena teki vain 3 työpäivää eli yhteensä 21 tuntia, hänelle ei kertynyt vuosilomaa tuona kuukautena.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on työsuhteen kestäessä kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua (lomakausi alkaa 2.5.). Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus, jonka suuruus on 9 % (työsuhteen kestettyä alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhteen kestettyä yli vuoden) edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista.

Työntekijälle, joka on tehnyt samalle työnantajalle työtä peräkkäisillä tai lyhyin keskeytyksin peräkkäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla, on halutessaan oikeus saada vapaata 2 pv/2,5 pv / lomamääräytymiskuukausi (riippuen työsuhteiden yhteiskestosta) siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty. Tässäkin tapauksessa on työntekijän oma valinta, käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei. Jos työntekijä tekee saman työnantajan kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työnantajan kanssa voi sopia, että vuosilomia ei makseta lomakorvauksena vaan että ne seuraavat uuteen työsuhteeseen.

Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää oikeuttaan vapaaseen ennen lomakauden alkua. Vapaan antamiseen noudatetaan vastaavia periaatteita kuin vuosiloman antamiseen.

Vuosilomalain mukaan vuosilomaa ansaitaan seuraavasti:

Lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat korvataan lomakorvauksella. Työntekijällä, joka työskentelee alle 14 päivää ja alle 35 tuntia kuukaudessa, on oikeus saada lomakorvauksena 9 % tai 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisille jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisille jakajaa 25. Työehtosopimuksessa on voitu sopia lomarahan maksamisesta myös lomakorvauksen yhteydessä.

Työsuhteen aikana maksettavalla lomakorvauksella tarkoitetaan siis korvausta, joka maksetaan vuosiloman sijasta niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

Vuosiloman kertyminen poissaollessa

Työssäolon veroinen aika

Vuosilomaa kerryttää työssäolon lisäksi työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Näin voi käydä esimerkiksi, kun työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, kun työnteko on estynyt työnantajasta tai jostain ulkoisesta syystä johtuen.

Lisäksi vuosilomalaissa on lista työtunneista/työpäivistä, jotka luetaan työssäolon veroisiksi vuosiloman ansainnan kannalta. Tällaisia ovat mm.

• oma vuosiloma
  
  
• poissaolo sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi enintään 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos poissaolo kestää pidempään, vuosiloman ansainta lakkaa. Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. 75 työpäivän enimmäispituus ei siis ala alusta lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa.
  
  
• erityisäitiysvapaa, tilapäisen hoitovapaa ja pakottavista perhesyistä tapahtuva poissaolo. Pakottavilla perhesyillä tarkoitetaan sellaista poissaoloa, joka vaatii välttämättä työntekijän välitöntä läsnäoloa hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
  
  
• äitiys- ja vanhempainvapaa sekä isyys- ja vanhempainvapaa enintään 156 arkipäivän ajan lasta kohden. 156 arkipäivää vastaa kuutta kuukautta. Kuuden kuukauden vuosilomaoikeus näiden perhevapaiden ajalta koskee sekä lapsen isää että äitiä. Hoitovapaan aikana työntekijä ei ansaitse vuosilomaa.
  
  
• 1.8.2022 alkaen yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän aika ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160.
  
  
• vanhempainvapaapäivän aika sekä omaishoitovapaa.
  
  
• opintovapaa enintään 30 työpäivän ajan lomamääräytymisvuodessa edellyttäen, että työntekijä palaa töihin opintovapaan päättyessä.
  
  
• kokoaikaisen lomautuksen ajalta ensimmäiset 30 työpäivää tai jos työntekijä on 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Jos lomautus keskeytyy ja jatkuu myöhemmin uudelleen siten, että työntekijä tekee lomautuksen aikana yhdenkin työpäivän, alkaa 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän lomaa kerryttävä jakso uudelleen alusta. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
  
  
• 14 päivän säännön osalta työssäolon veroisten työpäivien pituudella ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole työssäolopäivienkään pituudella. 35 tunnin säännön piirissä olevien osalta työssäolon veroista aikaa ovat kaikki ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan olisi ollut töissä ilman poissaoloa.

Esimerkki: Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Häneen sovelletaan 14 päivän lomanansaintasääntöä. Hän on ollut 7.4.2020–31.8.2020 sairauslomalla ja palannut töihin 1.9.2020 lähtien.

Työntekijälle on kertynyt vuosilomaa sairausloman aikana 75 työpäivän ajan. Koska työntekijän työaika on töissä ollessa ma-pe, viikossa on viisi työpäivää. 75 työpäivää on täyttynyt sairausloman aikana 27.7.2020. Sen jälkeen työntekijä ei enää ansaitse sairausloman aikana vuosilomaa. Palattuaan töihin työntekijä alkoi ansaita lomaa normaalisti.

Työntekijälle on kertynyt lomanmääräytymisvuonna 1.4.2020–31.3.2021 vuosilomaa seuraavasti: Huhti-, touko- ja kesäkuu 2020 kerryttivät vuosilomaa normaalisti. Heinäkuussa 2020 työntekijä on vielä ansainnut lomaa, koska 75 työssäolon veroista päivää täyttyi vasta 27.7.2020, joten heinäkuussa on 14 työssäolon veroista päivää. Elokuulta työntekijä ei ansainnut vuosilomaa lainkaan. Syyskuussa 2020 työntekijän palattua töihin loman ansainta palautui normaaliksi.

Työntekijälle on siis kertynyt vuosilomaa yhteensä 27,5 päivää (11 x 2,5 = 27,5). Täysi loma olisi ollut ilman sairaslomaa 12 kk x 2,5 eli 30 pv, nyt esimerkissä hän menettää elokuun kertymän 2,5 päivää. Vuosiloma kuitenkin aina pyöristetään lähimpään täyteen päivään ylöspäin, joten henkilön lomaoikeus tuolta lomavuodelta on 28 päivää.

Oikeus lisävapaapäiviin sairaustapauksessa

Työntekijä saa 1.4.2019 alkaen vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.

Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä enintään 12 kuukauden yhtäjaksoiselta poissaolojaksolta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, vaikka lisävapaapäivät eivät ole vuosilomapäiviä. Korvaus maksetaan myös työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on pitämättömiä lisävapaapäiviä.

Lisävapaapäivät ja niiltä maksettava korvaus on kirjattava erikseen vuosilomakirjanpitoon. Käytännössä lisävapaapäivät tulevat ensimmäisen kerran pidettäviksi kesällä 2020.

Tarvitsetko lisätietoa? Jäsenenämme voit aina soittaa Työsuhdeneuvontaan »