Siirry suoraan sisältöön
Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman ansaitseminen

Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3.

Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Työntekijä ei voi ansaita osaa vuodesta 2 arkipäivää kuukaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.), työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

1.4.–31.3. välisenä aikana työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavaa kesää ja talvea varten. Esimerkiksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020–31.3.2021 välisenä aikana ansaittu vuosiloma on tarkoitettu pidettäväksi kesällä 2021 ja sitä seuraavana talvena.

Osassa työehtosopimuksista ammattiliitot ovat neuvotelleet vuosilomalakia pidemmästä lomasta. Voi olla sovittu esimerkiksi, että kokeneemmat työntekijät ansaitsevat lomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti, jolloin vuodessa kertyy vuosilomaa 36 päivää vuosilomalain mukaisen 30 päivän sijaan. Kannattaa siis tarkistaa, onko oman alan työehtosopimuksessa sovittu loman pituuden osalta vuosilomalaista työntekijän eduksi poikkeavasti.

Esimerkkejä: Työsuhde alkoi 1.2.2019. Työntekijä ansaitsi lomaa 2 pv/kk ajalla 1.2.–31.3.2019 (yhteensä 2 x 2 pv = 4 pv.), koska työsuhde oli kestänyt 31.3.2019 mennessä alle vuoden. 1.4.2019 lukien lomaa kertyy 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestää 31.1.2020 saakka (jolloin työsuhde on kestänyt vuoden). Näin ollen koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019–31.3.2020 kertyy 2,5 arkipäivää/kk, vaikka työsuhdetta tulee vuosi täyteen vasta lomanmääräytymisvuoden loppupuolella.
 
Jos 1.2.2019 alkanut työsuhde päättyisi jo esim. 31.12.2019, ansaitsisi työntekijä lomaa vain 2 pv/kk koko työsuhteen ajan, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta.
 
Jos työsuhde olisi alkanut 1.4.2019, työntekijä ansaitsisi lomaa heti 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestäisi vähintään 31.3.2020 saakka eli kokonaisen vuoden.
 
Vuosilomaa kertyy myös tietyiltä poissaoloajoilta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntöä on pidettävä pääsääntönä. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain.

Ns. 14 päivän ansaintasääntö

Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää.

Ns. 35 tunnin ansaintasääntö

Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia.
 
Esimerkkejä: Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä viitenä päivänä viikossa. Hänen kohdallaan tulee sovellettavaksi ns. 14 päivän ansaintasääntö. Eräänä kuukautena hän oli osan kuukaudesta hoitovapaalla (ei työssäolon veroista aikaa) siten, että hän oli töissä tuona kuukautena vain 40 tuntia yhteensä viitenä päivänä. Vaikka hän oli vähintään 35 tuntia töissä, hän ei ansaitse vuosilomaa kyseiseltä kuukaudelta, koska hän on 14 päivän säännön piirissä, eikä sääntöjä sovelleta rinnakkain.
 
Opiskelija tekee opintojensa ohessa osa-aikaista työtä siten, että hänelle kertyy kuukausittain yleensä noin 10 seitsemän tunnin mittaista työpäivää. Työtä on kuukaudessa siten noin 70 tuntia. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. Kun työntekijä eräänä kuukautena teki vain 3 työpäivää eli yhteensä 21 tuntia, hänelle ei kertynyt vuosilomaa tuona kuukautena.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on työsuhteen kestäessä kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua (lomakausi alkaa 2.5.). Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus, jonka suuruus on 9 % (työsuhteen kestettyä alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhteen kestettyä yli vuoden) edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista.
 
Työntekijälle, joka on tehnyt samalle työnantajalle työtä peräkkäisillä tai lyhyin keskeytyksin peräkkäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla, on halutessaan oikeus saada vapaata 2 pv/2,5 pv / lomamääräytymiskuukausi (riippuen työsuhteiden yhteiskestosta) siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty. Tässäkin tapauksessa on työntekijän oma valinta, käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei. Jos työntekijä tekee saman työnantajan kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työnantajan kanssa voi sopia, että vuosilomia ei makseta lomakorvauksena vaan että ne seuraavat uuteen työsuhteeseen.
 
Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää oikeuttaan vapaaseen ennen lomakauden alkua. Vapaan antamiseen noudatetaan vastaavia periaatteita kuin vuosiloman antamiseen.
 
Vuosilomalain mukaan vuosilomaa ansaitaan seuraavasti:
 
Työpäivät tai työssäolon veroiset päivät Työsuhde kestänyt alle vuodenloman-määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä Työsuhde kestänyt yli vuodenloman-määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä
Kaikki lomanmääräytymisvuoden kuukaudet sisältävät
vähintään 14 työpäivää tai niihin rinnastettavaa päivää		 2 pv/kk 2,5 pv/kk
Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä niin harvoina päivinä, että kaikki tai osa lomanmääräytymisvuoden kuukausista sisältää alle 14 työpäivää tai niihin rinnastettavaa päivää. Vuosilomaa kertyy niiltä kuukausilta, joina työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia 2 pv/kk 2,5 pv/kk
Työntekijä tekee sopimuksen mukaan töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 työpäivää ja alle 35 tuntia Loman sijasta oikeus vapaaseen 2 pv/kk Loman sijasta oikeus vapaaseen 2 pv/kk
 

Tarvitsetko apua työsuhteen ristiriitatilanteissa? Etkö ole vielä Erton jäsen?

Liity jo tänään Perusturva- tai Täysturva-jäseneksemme, tai päivität Kevytturva-jäsenyytesi ylöspäin, niin saat heti käyttöösi lakitiimimme työsuhdeneuvonnan! Pääset keskustelemaan suoraan työoikeuden juristin tai asiantuntijan kanssa. Vastaamme puheluusi nopeasti ja saat tyypillisesti apua jo saman päivän aikana. Edun arvo on noin 150 euroa per yhteydenotto, noin 300 euroa per tunti. Erimielisyyksien sovitteluavun saa Täysturva-jäsen heti liityttyään, Perusturva-jäsen kolmen kuukauden omavastuuajan jälkeen. Sovitteluavun arvo on jäsenelle jopa 10 000 euroa.

Liity jäseneksi

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset
Artikkeli
Miten lomapalkka lasketaan?
30.06.2026

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka on yleensä samansuuruinen kuin jos palkallisen loman ajan olisi töissä. Lomapalkan laskentatapa vain vaihtelee työajan ja palkkaustavan mukaan.