Siirry suoraan sisältöön
Vuosiloman pitäminen

Vuosiloman pitäminen

Vuosilomalaissa on määritelty vuosiloman pitämiseen liittyvät seikat, joista työnantaja ja työntekijä voivat sopia.

Lomapäivät

Vuosilomaa kuluttavat arkipäivät, joita vuosilomalain mukaan ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät ma-la kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina.
 
Ns. lauantaisääntöä laki ei tunne eli lomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan kuuluu.
 
Esimerkki 1: Työntekijä piti vuosilomaa 17.–23.2. (ma–su). Kyseisenä vuonna tuolla viikolla kaikki muut päivät olivat arkipäiviä paitsi sunnuntai. Lomaa kului kuusi päivää: Päivät maanantaista lauantaihin kuluttivat lomaa, mutta sunnuntai ei.
 
Esimerkki 2: Työntekijä piti lomaa 24.3.–6.4. Kyseisenä vuonna näille viikoille sattuivat pääsiäisen pyhät. Pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Pääsiäislauantai ei kuluttanut lomaa, koska se ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Sunnuntai 8.4. ei kuluta lomaa, koska se on sunnuntaipäivä. Lomaa kului yhteensä yhdeksän päivää.
 
Esimerkki 3: Työntekijä pitää vuosilomaa 16.6.–22.6. Kyseisenä vuonna tuolla viikolla on juhannus. Juhannusaatto ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Juhannuspäivä taas on kirkollinen juhlapäivä. Näin ollen juhannusviikolla arkipäiviä ovat ainoastaan päivät ma–to ja lomaa kuluu siten neljä päivää.

Lomakausi

Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma).

Loman ajankohta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen (esim. luottamusmiehelle) yleiset periaatteet, joita vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatetaan. Työnantajan on myös oltava tasapuolinen lomien sijoittelussa.
 
Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään.
 
Kesä- ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Käytännössä yhdenjaksoisesta neljän viikon lomasta voidaan poiketa vain hyvin poikkeuksellisesti. Työnantaja ei voi esimerkiksi perustella loman pilkkomista sillä, että neljän viikon loma edellyttäisi sijaisen palkkaamista.
 
Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohta kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos tämä johtaa lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomanosaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa niin, että yksikään lomapäivistä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.
 
Esimerkki 1: Työntekijällä on pitämättä 5 vuosilomapäivää ja hän on normaalisti töissä maanantaista perjantaihin. Työnantaja ei voi määrätä vuosilomaa alkamaan lauantaina, koska silloin on työntekijän vapaapäivä ja tällainen sijoittelu johtaisi siihen, että työntekijän vuosiloma olisi lauantaista torstaihin ja käytännössä vuosilomapäiviä töistä olisi vain 4. Jäljellä olevat 5 lomapäivää pitäisi siten sijoittaa maanantaista perjantaihin, jotta työntekijän lomapäivien lukumäärä ei vähene. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin yhdessä sopia myös toisenlaisesta sijoittelusta. 

Esimerkki 2: Työntekijällä on jäänyt 2 lomapäivää pitämättä. Lomaa ei voi sijoittaa esimerkiksi perjantaille ja lauantaille, jos lauantai olisi työntekijän tavanomainen vapaapäivä. Loma voidaan sijoittaa esimerkin mukaisesti vain, jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa.
 
Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida antaa yhdenjaksoisena ja kesäloma kesälomakaudella ja talviloma talvilomakaudella eikä loman jakamisesta ja sijoittelusta ole erikseen sovittu, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.
 
Hoitovapaalle työnantaja saa määrätä vuosilomaa, eli kielto koskee vain raskaus- ja vanhempainvapaan 105 ensimmäistä päivää. Tavanomaista on kuitenkin se, että työntekijä pitää vuosilomansa sitten kun on palannut perhevapailta takaisin töihin. On myös mahdollista pyytää vuosilomaa perhevapaan ajalle, jos esimerkiksi toinen puolisoista on omalla vanhempainvapaallaan ja perhe haluaa olla yhdessä kotona tai jos hoitovapaan ajalle kaipaa palkallista vuosilomajaksoa oman talouden tueksi.

Sairastuminen ennen lomaa tai lomalla

Jos työntekijä on lomansa alkaessa sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtoa ilman viivytyksiä. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella.
 
Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana, työntekijän on pyydettävä loman siirtoa viivytyksettä. Kuusi ensimmäistä lomapäivää ovat omavastuupäiviä. Tämä käytännössä tarkoittaa yhtä lomaviikkoa. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että omavastuupäivät eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon lomaan lomanmääräytymisvuoden aikana. EU:n työaikadirektiivi takaa työntekijälle vähintään 4 viikon vuotuisen loman täydeltä ansaintavuodelta.
 
Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu oikeudesta siirtää koko loma (ilman omavastuupäiviä) työkyvyttömyyden osalta samoin edellytyksin kuin edellä kerrottiin. Lakisääteistä 2 tai 2,5 arkipäivän kuukausikertymää pidempien lomien siirrosta voidaan sopia työehtosopimuksilla.
 
Ennen lomaa alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi voidaan siis siirtää koko loma. Jos työntekijä sairastuu loman jo alettua, on kuuden päivän omavastuu, jolta lomaa ei tarvitse antaa siirtää. Omavastuupäivät ovat lomajaksokohtaisia ja ne voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Tämän vuoksi myös viikkoa lyhyemmistä sairastumisista kannattaa ilmoittaa työnantajalle välittömästi.
 
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella (2.5.–30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin ennen kuin kyseinen kalenterivuosi päättyy. Jos työkyvyttömyys jatkuu, eikä loman antaminen siksi ole mahdollista, saamatta jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena.
 
Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset