Yksityisen sosiaalipalvelualan työtaistelut 2026 – Usein kysytyt kysymykset

Vuoronvaihtokielto on työtaistelutoimenpide, jonka aikana työntekijät tekevät töitä ennalta suunniteltujen työvorolistojen mukaisesti. 

Töitä tehdään ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti. Vuoronvaihtokiellon aikana vuoron vaihdosta sopiminen on kielletty. Myös kaikki tuntimuutokset vuoroihin ovat kiellettyä vuoronvaihtoa. Lisä- ja ylityötä voidaan tehdä. Lisätyötä voi kertyä vain osa-aikatyöntekijälle. Lisä- ja ylityö vaativat työnantajan ja työntekijän suostumuksen.

Vuoronvaihtokiellosta huolimatta voidaan sopia työvuorojen vaihtamisesta, jos työnantaja sitoutuu maksamaan kustakin vuoronvaihdosta ylimääräisen korvauksen. Vuoronvaihtokorvaus on 100 euroa. Jos työnantaja ei suostu maksamaan korvausta, niin vuoronvaihdosta kieltäydytään.  

Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.  

Vuoronvaihtokiellon tarkoituksena on vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluita ja auttaa saavuttamaan halutun sisältöinen sopimusratkaisu. 

Vuoronvaihtokielto on voimassa kaikilla yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavilla työpaikoilla. Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työntekijöitä, joiden työsuhteessa noudatetaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.    

Ei koske. Ennen vuoronvaihtokiellon alkamista työnantajan kanssa sovitut vuoronvaihdot ovat voimassa ja työvuorot tehdään sovitun mukaisesti.  

Muista, että sinulla ei ole velvollisuutta sopia vuoronvaihdoista myöskään ennen kiellon alkamista, vaikka työnantaja yrittäisi ehdottaa vuoronvaihtoja. 

Jos tarve vuoron vaihtamiseen lähtee työntekijän omasta tai työkaverin pakottavasta tarpeesta (esim. lastenhoitojärjestelyt) ja työnantaja hyväksyy vuoron vaihtamisen, voit sopia asiasta työkaverisi ja esihenkilösi kanssa. Suosittelemme, että tällaiseen vuoronvaihtoon ryhdytään vain todellisesta tarpeesta. 

Lisätyöstä ja ylityöstä voi sopia normaalisti. Esimerkiksi ylimääräisistä työvuoroista voidaan työnantajan kanssa sopia, kunhan lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti. Vain työvuorojen vaihtaminen ilman 100 euron vuorovaihtokorvausta on kielletty.

Jos olet osa-aikatyöntekijä ja sopinut kiinteästä osa-aikaisesta työajasta (esim. 80 % työaika, 90 tuntia/3 viikossa) sekä antanut lisätyösuostumuksen työsopimuksessasi, voit olla velvollinen tekemään lisätyötä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänäsi. Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus. 

Kyllä, vuoronvaihtokielto koskee myös määräaikaisella työsopimuksella työskenteleviä sekä osa-aikatyöntekijöitä. Työvuoroja ei voi vaihtaa ilman ylimääräistä vuoronvaihtokorvausta.

Kyllä koskee. Työnantaja ei saa tehdä koeaikapurkua siitä syystä, että työntekijä osallistuu vuoronvaihtokieltoon. Käytännössä laittoman koeaikapurun toteennäyttäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Voit halutessasi olla yhteydessä omaan liittoosi ja pyytää lupaa jäädä kiellon ulkopuolelle. 

Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Kielto koskee siis myös oppisopimusopiskelijoita, jotka ovat työsuhteessa ja saavat työstään palkkaa. 

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan muuttaa sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan painavan ennalta arvaamattoman muutoksen vuoksi.  

Kynnys työvuorolistan yksipuoliseen muuttamiseen on korkea. Yleensä tarve työvuoroluettelon muuttamiseen voi tulla kyseeseen lähinnä sairausepidemiatilanteessa, eivätkä yksittäiset sairauspoissaolot oikeuta muuttamaan työvuorolistaa. 

Jos työnantaja vuoronvaihtokiellon aikana tekee yksipuolisia työvuoroluettelon muutoksia, tulee niistä ilmoittaa luottamusmiehelle. Älä kuitenkaan jätä menemättä muutettuun vuoroon, vaikka vaikuttaisi siltä, että työnantaja on muuttanut työvuoroluetteloa työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajalle kannattaa tällaisissa tilanteissa toimittaa kirjallinen ilmoitus siitä, että varaa itselleen mahdollisuuden selvittää työvuorolistan muutoksen työehtosopimuksen mukaisuuden jälkikäteen. 

Yleensä työntekopaikasta on työsopimuksissa sovittu varsin laajasti, esimerkiksi yrityksen toimipisteet tietyllä alueella. Työnantaja voi tällöin yleensä siirtää työntekijän työskentelemään toiseen työpisteeseen. Siirron yhteydessä työvuoron alkamis- tai päättymisajankohtia ei kuitenkaan saa muuttaa. Näissä tilanteissa on myös huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta. 

Työntekijöitä ei saa yrittää painostaa vaihtamaan työvuoroja vuoronvaihtokiellon aikana tai eroamaan liitosta. Räikeimmillään painostamisessa voi olla kyse jopa rikoksesta (rikoslain 47 luku 3 §). Tällaisissa tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä Erton lakitiimin työsuhdeneuvontaan.

Jos työnantaja tiedustelee työvuoron vaihdosta, voit vastata työnantajallesi vaihtavasi työvuoroa mielelläsi ylimääräistä vuoronvaihtokorvausta vastaan.  

Hakusaarron aikana ei haeta eikä vastaanoteta työpaikkaa alla luetelluista konserneista. Hakusaarron aikana ei myöskään sovita uusia keikkatyövuoroja kyseisiin konserneihin. 

Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli  ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.  

Hakusaarron tarkoituksena on vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluita ja auttaa saavuttamaan halutun sisältöinen sopimusratkaisu. 

Erto toimeenpanee toistaiseksi voimassa olevan hakusaarron Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konserneihin kuuluvien Suomessa toimivien yritysten tarjoamaan työhön, johon sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. 

Konsernit:

• Attendo Ab konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Attendo-konserni)  

• Irepse Oy konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Esperi-konserni) 

• Mehiläinen Konserni Oy konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Mehiläinen-konserni)

Hakusaarron aikana ei haeta eikä vastaanoteta työpaikkaa Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konserneista. Hakusaarron aikana ei myöskään sovita uusia keikkatyövuoroja kyseisiin konserneihin. 

Huom. Muissa yksityisen sosiaalipalvelualan työnantajien työpaikoissa ertolaiset voivat tehdä keikkoja ja ottaa vastaan työtä normaalisti. 

Hakusaarto alkaa 29.1.2026 klo 15 ja on voimassa toistaiseksi. 

Hakusaarto koskee kaikkia Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernien Suomessa toimivia työpaikkoja, joissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. 

Ei koske. Ennen hakusaarron alkamista sovituissa työsuhteissa työtä tehdään sovitun mukaisesti.

Kyllä voi ja suosittelemmekin kaikkia osallistumaan hakusaartoon. Työntekijä voi aina kieltäytyä solmimasta uutta työsopimusta työnantajan kanssa.

Ei. Hakusaarto koskee sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia työsuhteita.

Lakko on työtaistelumuoto, jossa työnteko keskeytetään väliaikaisesti. Lakon aikana kieltäydytään tekemästä lakonalaista työtä. Lakossa on lakkokohteissa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä tehtävä työ.  

Työntekijä ei mene lakon aikana töihin eikä työnantaja maksa palkkaa. Työntekijän työsuhde pysyy voimassa lakon aikana ja työskentely jatkuu normaalisti lakon jälkeen.

Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.  

Lakon tarkoituksena on vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluita ja auttaa saavuttamaan halutun sisältöinen sopimusratkaisu. 

Sote ry (Erto, SuPer ja Tehy) toimeenpanee lakon tietyissä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavissa Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernin työpaikoissa.

Katso lista lakon piirissä olevista työpaikoista ›  

Voit varmistaa kuulutko lakkoon käymällä läpi seuraavat kysymykset:

• Työskenteletkö yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä? ja

• Työskenteletkö jossakin listan työpaikoista?

Jos vastasit molempiin kysymyksiin ”Kyllä”, kuulut lakon piiriin. Jos vastasit jompaan kumpaan kysymykseen ”En”, et kuulu lakon piiriin. 

Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki listassa mainituilla työpaikoilla työskentelevät Sote ry:n (Erto, SuPer, Tehy) jäsenet, joiden työsuhteissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. 

Lakko alkaa tiistaina 10.3.2026 klo 00.01 ja lakko päättyy torstaina 12.3.2026 kello 23.59, ellei toisin ilmoiteta. Seuraa sähköpostiasi ja Erton viestintäkanavia.

Erto maksaa jäsenilleen lakkoavustusta 140 € per lakkopäivä. Avustus maksetaan niiltä päiviltä, joiden osalta työnantaja on vähentänyt rahapalkkaasi. Avustukset haetaan jälkikäteisesti.

Jos työpaikkasi ei ole yllä olevassa listassa, ei lakko kohdistu työpaikallasi tehtävään työhön eikä näin ollen vaikuta työskentelyysi. Sinun tulee siis jatkaa työntekoa normaalisti. 

Sote ry:n (Erto, SuPer ja Tehy) tekemä päätös lakosta on liittojen jäseniä sitova. Lakko koskee kaikkia lakkokohteen työntekijöitä, joiden työsuhteissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Työtaisteluilla tavoitellaan parannuksia työehtoihin koko alalle. Joukossa on voimaa, joten on tärkeää, että kaikki ovat mukana. Erto auttaa jäseniään osallistumaan lakkoon maksamalla lakkoavustusta.

Erton hallinto voi päättää seurauksista niiden jäsenten osalta, jotka toimivat yhteistä tavoitetta vastaan ja tekevät lakon alaisia töitä. Kaikki lakonalaista työtä tekevät työntekijät ovat rikkureita.

Ei voi. Tällainen työnantajan toiminta on asiatonta ja laitonta. Ilmoita asiasta heti luottamusmiehellesi tai ole yhteydessä Erton lakitiimin työsuhdeneuvontaan.

Uhkaukset ovat perusteettomia. Laillisiin työtaistelutoimenpiteisiin osallistumisesta, myös lakkoon tai ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon osallistumisesta, ei seuraa kenellekään mitään rangaistusta, koska työntekijällä on laillinen oikeus osallistua niihin. 

Työnantaja ei saa myöskään syrjiä lakkoon osallistuvaa työntekijää esim. kun päätetään työtunneista, työajoista, palkankorotuksista ym. asioista.

Ei voi. Kyseessä on työntekijän perusoikeus. Lakosta ilmoittanut ammattiliitto määrittelee lakon rajat, eli missä lakko järjestetään ja mitä töitä se koskee.

Kyllä. Työsuhde pysyy voimassa lakon aikana ja työskentely jatkuu normaalisti lakon jälkeen. Kyse on työnteon väliaikaisesta keskeyttämisestä työsuhteen säilyessä voimassa.

Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta sen takia, että työntekijä osallistuu liiton toimeenpanemaan työtaisteluun. Työtaistelun muodolla ei ole merkitystä. 

Lakko ei muuta työnantajan oikeutta irtisanoa työsuhdetta työtaistelun aikana muilla perusteilla, esim. tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Irtisanomisperuste tai irtisanomisen kohdistuminen ei saa kuitenkaan olla syrjivää, esim. perusteettomasti vain liittoon kuuluviin työntekijöihin kohdistuvaa.

Sinun kannattaa ehdottomasti liittyä Erton jäseneksi. Vain ammattiliiton jäsenet ovat oikeutettuja palveluihimme mahdollisen lakon aikana ja lakkoavustus maksetaan vain jäsenillemme. 

Lakko koskee myös koeajalla olevia työntekijöitä. Työnantaja ei saa tehdä koeaikapurkua siitä syystä, että työntekijä osallistuu lakkoon. Koeajalla oleva työntekijä voi halutessaan olla omaan liittoonsa yhteydessä ja pyytää lupaa jäädä lakon ulkopuolelle.  

Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa lakosta työnantajalle. Työntekijällä on oikeus osallistua lakkoon ammattiliittonsa päätöksen mukaisesti. Työntekijän ei tarvitse vastata työnantajan kysymykseen lakkoon osallistumisesta tai järjestäytymisestä.

Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada tietoa työntekijältä. Jos sinulta kysytään, voit vastata ihan mitä haluat tai olla vastaamatta. Antamasi vastaus ei sido sinua millään tavalla. 

Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan edellytetään, että lakosta tai sen laajentamisesta tulee kirjallisesti ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijan toimistoon sekä vastapuolelle. Liitot ovat huolehtineet tarvittavista ilmoituksista.  

Lakon alkaminen ei keskeytä jo aloitettua vuosilomaa vaan se jatkuu normaalisti lakosta huolimatta. Työnantajan on maksettava lomapalkka ja lomaraha normaalisti. Vuosiloman ajalta kertyy myös normaalisti uutta lomaa, koska työntekijä on pois työstä vuosiloman vuoksi.

Jos lakko alkaa ennen vahvistettua vuosilomaa, on työntekijä lakossa ja loma peruuntuu, ellei työnantajan ja työntekijän kesken muuta sovita.  Kun lakon kestäessä alkavaksi suunniteltu vuosiloma peruuntuu, työnantaja on velvollinen antamaan peruuntuneen vuosiloman myöhemmin. Työntekijälle, joka on lakossa, ei kerry vuosilomaa lakon ajalta. Jos lakko päättyisi ennen kuin vahvistettu vuosiloma päättyisi, työntekijä jää suoraan lakosta vuosilomalle. 

Jos lakko ja ennalta ilmoitettu loma alkaisi samana päivänä, työntekijä on vuosilomalla, sillä vuosiloma alkaa kello 00.00 ja lakko vasta tämän jälkeen (eli silloin kun työvuoro alkaisi). 

Lomaa ei voida määrätä alkavaksi lakon aikana. 

Jos sairauslomasi alkaa ennen lakon alkamista, on sinulle maksettava työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti sairausajan palkkaa myös lakon ajalle osuvalta sairausajalta. Ilmoita työnantajalle heti työnantajan ohjeistamalla tavalla sairauspoissaolostasi ja toimita viipymättä työnantajan pyytämä lääkärintodistus työnantajalle, vaikka liittyisitkin lakkoon sairausajan päättyessä. 

Jos sairastut vasta lakon aikana, sinulle ei oikeuskäytännön mukaan tarvitse maksaa sairausajan palkkaa lakkopäiviltä. Mikäli olet lakon päättyessä edelleen työkyvytön, olet oikeutettu sairausajan palkkaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti tästä eteenpäin. Toisaalta myöskään aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, ei kulu lakon aikana. Jakson laskeminen aloitetaan vasta lakon päättymisestä eli siitä hetkestä, josta alkaen työntekijä saa sairausajan palkkaa. 

Lakon piiriin kuuluvalla raskaus- ja vanhempainvapaalla olevalla on lakon aikana oikeus työehtosopimuksen mukaiseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavaan palkkaan, jos vapaa on alkanut ennen lakkoa ja jatkuu lakon aikana.

Jos vapaa on alkanut lakon aikana, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa perhevapaan palkkaa ennen lakon päättymistä. Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallinen jakso ei kuitenkaan kulu lakon aikana. Työnantajan palkanmaksuvelvoite vain siirtyy lakon alkamisen jälkeiseen aikaan.

Palkattomasta vapaasta sopinut työntekijä jää sovitun mukaisesti palkattomalle vapaalle lakosta huolimatta. Palkattomalla vapaalla oleva ei ole oikeutettu lakkoavustukseen ja jos kyse on palkattomasta vapaasta, ei hänelle makseta palkkaakaan.  Työntekijälle ennen lakkoa myönnettyä palkatonta vapaata ei voi peruuttaa lakon takia.

Opintovapaaoikeus on lakisääteinen oikeus eikä lakko ole laillinen syy sen epäämiseen tai opintovapaahakemuksen käsittelyn viivyttämiseen.  Myönnettyä opintovapaata ei voi lakon vuoksi peruuttaa.   

Jos lomautus alkaa ennen lakkoa, työntekijä on lomautettuna lakon alkamisesta huolimatta. Jos lomautus päättyy lakon aikana, työntekijä on lakossa lomautuksen päättymisestä lakon päättymiseen saakka. Jos lakko alkaa ennen lomautusta, on työntekijä lakossa koko lakon ajan riippumatta siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu.

Jos olet osa-aikatyöntekijä ja lakon ajalle osuu työpäiviä, olet niiden osalta lakon piirissä ja voit hakea lakkoavustusta. Jos taas lakon ajalle ei osu työpäiviä, lakko ei vaikuta sinuun.

Kyllä, lakon aikana työntekijä voi lähtökohtaisesti tehdä sellaista muuta työtä, joka ei kuulu lakon tai muiden samaan aikaan käynnissä olevien työtaistelujen piiriin. Työntekijän on kuitenkin huomioitava lojaliteettivelvollisuus, kilpailevan toiminnan kielto sekä mahdollinen sivutoimien ilmoittamista tai sivutoimilupaa koskeva sitoumus. Voit kysyä tarkempaa ohjeistusta muualla työskentelyyn Erton lakitiimin työsuhdeneuvonnasta. 

Et voi, sillä työ lakkokohteissa on lakossa. Lakkokohteissa lakonalaista työtä tekevät ovat rikkureita.

Ei voi. Työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eri asemaan ammattiyhdistystoiminnan, kuten lailliseen ammattiliiton järjestämään lakkoon tai muuhun työtaisteluun osallistumisen perusteella. Jos työnantaja alkaisi maksamaan ylimääräistä etuutta vain lakon alaista työtä tekeville, on kyseessä syrjivä vastatoimi, jolla työnantaja pyrkii murtamaan laillisen lakon.

Tämän tyyppisestä toiminnasta, jossa lakosta luopumisesta annetaan etuuksia, kannattaa ilmoittaa matalalla kynnyksellä luottamusmiehelle sekä Erton lakitiimin työsuhdeneuvontaan.

Jos työnantaja asettaa työntekijöitä eri asemaan lakkoon osallistumisen perusteella, voi työnantajalle syntyä vahingonkorvausvelvollisuus aiheutuneesta vahingosta sekä velvollisuus suorittaa yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua hyvitystä.

 Kyllä. Lakon aikana ei tehdä lakkokohteessa lakonalaista työtä.

Opintoihin kuuluvassa palkattomassa harjoittelussa oleva opiskelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikkaansa, joten opiskelija ei ole varsinaisesti lakon piirissä. Käytännössä harjoittelun suorittaminen lakkokohteessa kuitenkin todennäköisesti estyy edellytettävän ohjauksen puuttuessa.

Ota tarvittaessa yhteyttä oppilaitokseesi tai Erton lakitiimin työsuhdeneuvontaan ja kysy lisäohjeita. 

Kyllä. Oppisopimuskoulutus tarkoittaa koko tutkinnon suorittamista pääasiassa työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä ja työnantaja ovat kirjallisesti sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Opiskelija ja työnantaja ovat tehneet määräaikaisen työsopimuksen, jolloin opiskelija on työsuhteessa ja kuuluu lakon piiriin.

Ota tarvittaessa yhteyttä Erton lakitiimin työsuhdeneuvontaan ja kysy lisäohjeita.

Jos työntekijä on lakossa, ei hänellä ole samalta ajalta oikeutta työttömyyspäivärahaan.

Jos työssä olevan työntekijän työnteko estyy toisten työntekijöiden lakon vuoksi, ei työntekijällä ole myöskään siinä tilanteessa oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos lakolla pyritään vaikuttamaan myös työntekijän omiin työehtoihin ja -oloihin.

Jos työntekijän työttömyys on alkanut ennen lakkoa, lakko ei vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen. Lakko ei myöskään vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen lomautustilanteessa, jos lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta ja lomautus alkaa ennen lakon alkamista.

Työttömällä ei ole velvollisuutta ottaa vastaan lakonalaista työtä eikä tällaisesta työstä kieltäytymisestä saa seurata karenssia.

Lakon ulkopuolisesta työstä kieltäytymisestä seuraa kuitenkin työttömyysturvan menettäminen, joten tilanteessa, jossa työntekijälle tarjotaan yksityisen sosiaalipalvelualan työtä lakon aikana, on syytä huolellisesti varmistaa, kuuluuko työ lakon piiriin.