Yksityisen sosiaalipalvelualan työtaistelut 2026 – usein kysytyt kysymykset
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. Erto ja Sote ry ovat ilmoittaneet useista työtaistelutoimista, joilla on tarkoitus vauhdittaa jumissa olevia neuvotteluja. Työtaistelutoimenpiteitä ovat koko alaa koskeva vuoronvaihtokielto ja kolmea konsernia koskeva hakusaarto ja lakko.
Löydät alta vastauksia yleisimpiin kysymyksiin yksityisen sosiaalipalvelualan työtaistelutoimenpiteisiin liittyen.
UKK päivitetty 29.1.2026.
Vuoronvaihtokielto yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattaville työpaikoille 29.1.2026 klo 15 alkaen
Vuoronvaihtokielto on työtaistelutoimenpide, jonka aikana työntekijät tekevät töitä ennalta suunniteltujen työvorolistojen mukaisesti.
Vuoronvaihtokiellon aikana vuoron vaihdosta sopiminen on kielletty. Töitä tehdään ennaltasuunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti.
Vuoronvaihtokiellosta huolimatta voidaan sopia työvuorojen vaihtamisesta, jos työnantaja sitoutuu maksamaan kustakin vuoronvaihdosta ylimääräisen, kohtuullisena pidettävän vuoronvaihtokorvauksen. Kohtuullinen korvaus on 60-120 euroa. Jos työnantaja ei suostu maksamaan korvausta, niin vuoronvaihdosta kieltäydytään.
Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.
Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työntekijöitä, joiden työsuhteessa noudatetaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Hakusaarto Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernien työpaikoilla 29.1.2026 klo 15 alkaen
Hakusaarron aikana ei haeta eikä vastaanoteta työpaikkaa alla luetelluista konserneista. Hakusaarron aikana ei myöskään sovita uusia keikkatyövuoroja kyseisiin konserneihin.
Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.
Erto toimeenpanee toistaiseksi voimassa olevan hakusaarron Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konserneihin kuuluvien Suomessa toimivien yritysten tarjoamaan työhön, johon sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Konsernit:
-
Attendo Ab konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Attendo-konserni)
-
Irepse Oy konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Esperi-konserni)
-
Mehiläinen Konserni Oy konserneineen ja siihen kuuluvine yhtiöineen (Mehiläinen-konserni)
Hakusaarron aikana ei haeta eikä vastaanoteta työpaikkaa Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konserneista. Hakusaarron aikana ei myöskään sovita uusia keikkatyövuoroja kyseisiin konserneihin.
Huom. Muissa yksityisen sosiaalipalvelualan työnantajien työpaikoissa ertolaiset voivat tehdä keikkoja ja ottaa vastaan työtä normaalisti.
Hakusaarto alkaa 29.1.2026 klo 15 ja on voimassa toistaiseksi.
Hakusaarto koskee kaikkia Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernien Suomessa toimivia työpaikkoja, joissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Ei koske. Ennen hakusaarron alkamista sovituissa työsuhteissa työtä tehdään sovitun mukaisesti.
Kyllä voi ja suosittelemmekin kaikkia osallistumaan hakusaartoon. Työntekijä voi aina kieltäytyä solmimasta uutta työsopimusta työnantajan kanssa.
Ei. Hakusaarto koskee sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia työsuhteita.
Lakko tietyissä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella olevissa Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernin työyksiköissä 17.2.–19.2.2026
Lakko on työtaistelumuoto, jossa työnteko keskeytetään väliaikaisesti. Lakon aikana kieltäydytääneltäytyvät tekemästä lakonalaista työtä. Lakossa on lakkokohteissa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä tehtävä työ.
Erto maksaa lakkoavustusta 140 € per lakkopäivä. Avustus maksetaan niiltä päiviltä, joiden osalta työnantaja on vähentänyt toimihenkilön rahapalkkaa. Avustukset haetaan jälkikäteisesti.
Sote ry (Erto, SuPer ja Tehy) toimeenpanee lakon tiettyissä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavissa Attendo-, Esperi- ja Mehiläinen-konsernin työpaikoissa.
Katso lista lakon piirissä olevista työpaikoista ›
Mikäli nykyinen työpaikkasi ei ole listassa, et kuulu lakon piiriin.
Voit varmistaa kuulutko lakkoon käymällä läpi seuraavat kysymykset:
-
Työskenteletkö yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä? ja
-
Työskenteletkö jossakin listan työpaikoista?
Jos vastasit molempiin kysymyksiin ”Kyllä”, kuulut lakon piiriin. Jos vastasit jompaan kumpaan kysymykseen ”En”, et kuulu lakon piiriin.
Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki listassa mainituilla työpaikoilla työskentelevät Sote ry:n (Erto, SuPer, Tehy) jäsenet, joiden työsuhteissa sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
Lakko alkaa tiistaina 17.2.2026 klo 00.01 ja lakko päättyy torstaina 19.2.2026 kello 23.59, ellei toisin ilmoiteta. Seuraa sähköpostiasi ja Erton viestintäkanavia.
Työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet Sote ry:n tavoittelemalla tavalla ja neuvottelut ovat päättyneet. Työnantajapuoli ei ollut valmis tulemaan vastaan palkkaratkaisussa, eikä muissa työehtosopimuksen sisältöön liittyvissä tärkeissä kohdissa.
Jos työpaikkasi ei ole yllä olevassa listassa, ei lakko kohdistu työpaikallasi tehtävään työhön eikä näin ollen vaikuta työskentelyysi. Sinun tulee siis jatkaa työntekoa normaalisti.
Järjestön tekemä lakkopäätös on jäseniä sitova. Kaikki lakonalaista työtä tekevät työntekijät ovat rikkureita.
Rikkureita ovat myös muut kuin lakon ilmoittaneen liiton jäsenet (toisten liittojen jäsenet, järjestäytymättömät työntekijät), jotka tekevät lakonalaista työtä, sillä lakonalaista työtä ei saa tehdä.
Liiton hallinto päättää rikkuruuden seurauksista jäsentensä osalta.
Sinun kannattaa ehdottomasti liittyä jäseneksi. Vain liiton jäsenet ovat oikeutettuja liiton palveluihin mahdollisen lakon aikana ja lakkoavustus maksetaan vain jäsenille.
Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta sen takia, että työntekijä osallistuu liiton toimeenpanemaan työtaisteluun. Työtaistelun muodolla ei ole merkitystä. Lakko ei muuta työnantajan oikeutta irtisanoa työsuhdetta työtaistelun aikana muilla perusteilla, esim. tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Irtisanomisperuste tai irtisanomisen kohdistuminen ei saa kuitenkaan olla syrjivää, esim. perusteettomasti vain liittoon kuuluviin työntekijöihin kohdistuvaa.
Ei voi. Tällainen työnantajan toiminta on asiatonta ja laitonta. Ilmoita asiasta heti luottamusmiehellesi tai ole yhteydessä Erton työsuhdeneuvontaan. Uhkaukset ovat perusteettomia. Laillisiin työtaistelutoimenpiteisiin osallistumisesta, myös lakkoon tai ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon osallistumisesta, ei seuraa kenellekään mitään rangaistusta, koska työntekijällä on laillinen oikeus osallistua niihin. Työnantaja ei saa myöskään syrjiä lakkoon osallistuvaa työntekijää esim. kun päätetään työtunneista, työajoista, palkankorotuksista ym. asioista.
Lakko koskee myös koeajalla olevia työntekijöitä. Työnantaja ei saa tehdä koeaikapurkua siitä syystä, että työntekijä osallistuu lakkoon. Koeajalla oleva työntekijä voi halutessaan olla omaan liittoonsa yhteydessä ja pyytää lupaa jäädä lakon ulkopuolelle.
Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa lakosta työnantajalle. Työntekijällä on oikeus osallistua lakkoon ammattijärjestönsä päätöksen mukaisesti. Työntekijän ei tarvitse vastata työnantajan kysymykseen lakkoon osallistumisesta tai järjestäytymisestä. Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada tietoa työntekijältä. Jos sinulta kysytään, voit vastata ihan mitä haluat tai olla vastaamatta. Antamasi vastaus ei sido sinua millään tavalla. Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan edellytetään, että lakosta tai sen laajentamisesta tulee kirjallisesti ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijan toimistoon sekä vastapuolelle. Liitot ovat huolehtineet tarvittavista ilmoituksista.
Lakon alkaminen ei keskeytä jo aloitettua vuosilomaa vaan se jatkuu normaalisti lakosta huolimatta. Työnantajan on maksettava lomapalkka ja lomaraha normaalisti. Vuosiloman ajalta kertyy myös normaalisti uutta lomaa, koska työntekijä on pois työstä vuosiloman vuoksi. Jos lakko alkaa ennen vahvistettua vuosilomaa, on työntekijä lakossa ja loma peruuntuu, ellei työnantajan ja työntekijän kesken muuta sovita. Kun lakon kestäessä alkavaksi suunniteltu vuosiloma peruuntuu, työnantaja on velvollinen antamaan peruuntuneen vuosiloman myöhemmin. Työntekijälle, joka on lakossa, ei kerry vuosilomaa lakon ajalta. Jos lakko päättyisi ennen kuin vahvistettu vuosiloma päättyisi, työntekijä jää suoraan lakosta vuosilomalle. Jos lakko ja ennalta ilmoitettu loma alkaisi samana päivänä, työntekijä on vuosilomalla, sillä vuosiloma alkaa kello 00.00 ja lakko vasta tämän jälkeen (eli silloin kun työvuoro alkaisi). Lomaa ei voida määrätä alkavaksi lakon aikana.
Jos sairauslomasi alkaa ennen lakon alkamista, on sinulle maksettava työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti sairausajan palkkaa myös lakon ajalle osuvalta sairausajalta. Ilmoita työnantajalle heti työnantajan ohjeistamalla tavalla sairauspoissaolostasi ja toimita viipymättä työnantajan pyytämä lääkärintodistus työnantajalle, vaikka liittyisitkin lakkoon sairausajan päättyessä. Jos sairastut vasta lakon aikana, sinulle ei oikeuskäytännön mukaan tarvitse maksaa sairausajan palkkaa lakkopäiviltä. Mikäli olet lakon päättyessä edelleen työkyvytön, olet oikeutettu sairausajan palkkaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti tästä eteenpäin. Toisaalta myöskään aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, ei kulu lakon aikana. Jakson laskeminen aloitetaan vasta lakon päättymisestä eli siitä hetkestä, josta alkaen työntekijä saa sairausajan palkkaa.
Lakon piiriin kuuluvalla raskaus- ja vanhempainvapaalla olevalla on lakon aikana oikeus työehtosopimuksen mukaiseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavaan palkkaan, jos vapaa on alkanut ennen lakkoa ja jatkuu lakon aikana. Jos vapaa on alkanut lakon aikana, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa perhevapaan palkkaa ennen lakon päättymistä. Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallinen jakso ei kuitenkaan kulu lakon aikana. Työnantajan palkanmaksuvelvoite vain siirtyy lakon alkamisen jälkeiseen aikaan.
Palkattomasta vapaasta sopinut työntekijä jää sovitun mukaisesti palkattomalle vapaalle lakosta huolimatta. Palkattomalla vapaalla oleva ei ole oikeutettu lakkoavustukseen ja jos kyse on palkattomasta vapaasta, ei hänelle makseta palkkaakaan. Työntekijälle ennen lakkoa myönnettyä palkatonta vapaata ei voi peruuttaa lakon takia.
Opintovapaaoikeus on lakisääteinen oikeus eikä lakko ole laillinen syy sen epäämiseen tai opintovapaahakemuksen käsittelyn viivyttämiseen. Myönnettyä opintovapaata ei voi lakon vuoksi peruuttaa.
Jos et löytänyt vastausta, kysy meiltä!
Mikäli et löytänyt vastausta kysymykseesi usein kysyttyjen kysymysten patteristosta, ole tarvittaessa yhteydessä Erton työsuhdeneuvontaan 09 613 231 (ma–pe 8.30–13.30) tai lähetä viesti lakitiimillemme Oma Erton kautta. Kiireellisissä kysymyksissä pyydämme olemaan ensisijaisesti yhteydessä työsuhdeneuvontaamme.