Erto tutki: Eläintenhoitajien palkkakehitys alle yleisen linjan, mutta jaksaminen parantunut

Toimihenkilöliitto Erto toteutti lokakuussa 2025 vuosittaisen eläintenhoitoalan palkkakyselyn, koska halusi selvittää toteutuvatko arjessa eläinlääkäriasemien ja eläinklinikoiden työehtosuosituksen mukaiset palkkojen korotukset. Erto vastaa alan palkkasuosituksesta ja kokonaisuudessaan työehtosuosituksen julkaisemisesta alalle. Osa työnantajista noudattaa suositusta, osa ei. Alalla ei ole vielä kattavaa työehtosopimusta.

Palkka- ja työehtokyselyyn vastaajat ovat mukana kehittämässä alan palkkasuosituksia

Eläintenhoitajien palkka- ja työehtokyselyyn vastasi noin 400 alan ammattilaista. Kyselyllä on suora vaikutus Erton julkaisemaan eläinlääkäriasemien ja eläinklinikoiden työehtosuositukseen. Suosituksen mukaiset palkkojen korotukset perustuvat pääasiallisesti yleiseen työmarkkinalinjaan. Varmistamme palkka- ja työehtokyselyn avulla, että kyselyssä esiin tulleet keskipalkat ovat linjassa Erton vähimmäispalkkasuositusten kanssa. Mikäli huomataan, että alalla tosiasiallisesti maksettavat palkat olisivat selkeästi korkeammat Erton suositukseen verrattuna, suositusta muutetaan.

 Tutustu voimassa olevaan eläinlääkäriasemien ja eläinklinikoiden työehtosuositukseen ›  

Työehtosuosituksen palkkataulukko hyvin linjassa alan keskipalkkojen kanssa

Palkka- ja työehtokyselyssä selvisi, että vuonna 2025 eläintenhoitajien kuukausipalkat olivat nousseet keskimäärin 1,4 %. Tosin pääkaupunkiseudulla vastaajien palkat olivat nousseet 3 %. On kuitenkin muistettava, että palkkojen oletettiin nousevan 2,5 %:lla vuoden 2025 yleisen työmarkkinalinjan mukaisesti, joten alan palkkakehitys ei ole vastannut yleistä linjaa.

Taulukko 1: Kokoaikaisten kuukausipalkkaisten eläintenhoitajien palkat syyskuu 2025 (suluissa vuoden 2024 kyselyn tiedot) 

 Kyselyn perusteella koostettu kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskiarvopalkka oli 2 517 euroa (2024: 2 483 euroa).   

Palkkaeroja yritysten välillä

Alan yritysten välillä on nähtävissä palkkaeroja. Evidensia korostuu kyselyyn vastaajien suurimpana työnantajana. Tämän vuoden kyselyn perusteella keskiarvopalkat nousivat Evidensialla 2,8 % edelliseen kyselyyn verrattuna. Vastaavasti kaikilla muilla työnantajilla muutos edelliseen vuoteen on jäänyt 1,5 prosenttiin. 

Taulukko 2: Keskiarvopalkat syyskuussa 2025 työnantajittain (suluissa vuoden 2024 kyselyn tiedot) 

Kun keskiarvoarvopalkkoja vertaillaan eläintenhoitoalalla toimivien yritysten välillä, havaitaan, että keskiarvopalkat ovat kuitenkin pääsääntöisesti muissa yrityksissä parempia kuin Evidensialla.  

Eläintenhoitajat tekevät paljon ylityötä, osa palkatta

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tekemän ylimääräisen työn määriä. Alalle on ominaista, että työvuoron päättymisenkin jälkeen on tarve joustaa, ja tehdä ylimääräistä työtä. Vastaajista 94 % tekee ylimääräistä työtä työnantajan aloitteesta oman työnsä lisäksi. Lain mukaan kyseinen työ olisi helposti tulkittavissa ylityöksi, josta tulee maksaa korotettua palkkaa. Kuitenkin 17 % ylimääräistä työtä tekevistä ilmoittaa, ettei saa minkäänlaista korvausta tekemästään joustosta. Melkein puolet, eli 42 % saa korvauksen vapaa-aikana ja 34 % saa rahallisen korvauksen. 

Varsinaista ylityötä tehdään myös runsaasti. Vastaajista 88 % tekee ylityötä, mutta vain reilu kolmannes (37 %) saa tekemästään työstä lain mukaisen korotetun palkan tai vastaavan korvauksen vapaa-aikana. 

Ongelmana ei varsinaisesti ole se, että ylimääräistä työtä tehdään tai teetetään, vaan se, että tehdystä ei saa sellaista korvausta, johon lain mukaan olisi oikeutettu. Muistettava on, että ylimääräisestä työstä saa kieltäytyä. Työtä on velvollisuus tehdä päivittäin se aika, joka on kirjattu tai sovittu työsopimukseen tai työvuoroluetteloon. Ylimääräisestä, työnantajan aloitteesta tehtävästä työstä on oikeus saada lain mukaista korvausta.

Ilta- ja yötöitä tehdään usein korvauksetta

Ilta- ja yötöiden osalta tilanne on ehkäpä vielä huonompi: suurin osa ilta- ja yötöitä tekevistä vastaajista jää ilman erillistä ilta- tai yötyökorvausta. Kyseiset korvaukset eivät määräydy lakien perusteella, vaan työehtosopimusten perusteella. 

On hyvä tiedostaa, että ilta- ja yötyö on sellaista työtä, jota tehdään ns. normaalin työajan puitteissa. Se ei ole varsinaisesti ylityötä tai ylimääräistä työtä. Iltatyöstä maksettavat korvaukset vaihtelevat yrityksittäin, ja ovat keskimäärin noin 20 % tuntipalkasta. Yötyöstä maksettava korvaus on keskimäärin 50 % tuntipalkasta. Lauantaityöstä maksettavan lisän suuruus vastaajien keskuudessa oli noin 25 % tuntipalkasta. Maksettavat korvaukset ovat tasoltaan hyvin lähellä työehtosopimusten tasoa.

Eläintenhoitajien työssä jaksaminen parantunut hienoisesti

Kyselyssä selvitettiin vastaajien työssä jaksamisen tilaa sekä esimiesten selviytymistä työturvallisuustehtävistään. Kun vuonna 2024 puolet vastaajista koki työssä jaksamisen heikentyneen, niin 2025 kyselyssä 58 % ilmoitti, että jaksaminen on pysynyt ennallaan ja 30 %:lla jaksaminen on heikentynyt. Työssä jaksaminen on siten hivenen parantunut. Jaksamiseen liittyy selkeästi kokemus työsuhteen ehdoista, sillä 70 % niistä, joilla jaksaminen on parantunut, ilmoittaa parantumisen syyksi työpaikan vaihtamisen. 

Jotta eläintenhoitajat jaksaisivat työssään paremmin, tulee kiinnittää huomiota ammatillisen lisäkoulutuksen saamiseen, työtuntien vähentämiseen sekä parempaan fyysiseen työympäristöön. Myös esihenkilön tuki koettiin työssä jaksamista parantavaksi tekijäksi!

Haluaisitko paremmat työehdot? Liity Erton jäseneksi, jotta voimme neuvotella alallesi työehtosopimuksen

Eläintenhoitoala tarvitsisi kipeästi työehtosopimuksen, jolla turvattaisiin yhteiset työntekemisen ehdot ja vakaa palkkakehitys kaikille hoitajille. Kuinka työehtosopimus sitten syntyisi? Kukaan, tai mikään liitto ei saa yksin aikaan työehtosopimusta, vaan sitä varten tarvitaan eläintenhoitajien joukkovoimaa, eli liittymistä Erton jäseneksi. Näin Erto saa liittona tarvittavan valtuuden neuvotella työehtosopimuksen työnantajien kanssa.

Arviona voisi esittää, että noin 50 % järjestäytymisaste takaisi työehtosopimuksen toteutumisen. Alalla työskentelee noin 2 500 eläintenhoitajaa. Tällä hetkellä tilanne on järjestäytymisen osalta haastava: Kyselyyn vastanneista 17 % ei ole Erton jäseniä, eikä näe liittymistä edes vaihtoehtona. Lisäksi 15 % on liittynyt muihin ammattiliitoihin ja kassoihin. Sen sijaan 18 % kertoi olevansa kiinnostunut liittymään Ertoon.  

Työnantajien taivuttelu sopimiseen ei onnistu ilman riittävän leveitä hartioita – Erton hartioiden leveys riippuu eläintenhoitoalan ammattilaisten halusta ajaa omia etujaan.  

Erto toimii eläintenhoitajien paremman työelämän puolesta, mutta saadaksemme alalle työehtosopimuksen, tarvitsemme siihen teitä kaikkia!