Hyvä työsopimus ei kuitenkaan synny itsestään ja siihen kannattaa panostaa. Se on työntekijän oikeusturvan perusta.
Suulliset lupaukset eivät aina kanna pitkälle
Moni ajattelee, että jos jostakin on puhuttu rekrytointivaiheessa, se varmasti toteutuu. Käytännössä tilanne voi olla toinen. Suulliset lupaukset ovat vaikeasti näytettävissä toteen, jos tulkintaeroja myöhemmin syntyy. Erityisesti palkkaan, työaikaan tai työnkuvaan liittyvät asiat kannattaa aina kirjata sopimukseen mahdollisimman selkeästi.
Jos sopimus on ristiriidassa sen kanssa, mitä on keskusteluissa sovittu, painaa vaakakupissa yleensä se, mitä paperilla lukee.
Palkka ei ole vain yksi numero
Palkkaehdon kohdalla oletukset korostuvat. Onko kyse kuukausipalkasta vai tuntipalkasta? Sisältyykö palkkaan ylityökorvaus vai ei? Entä provisiot, bonukset tai henkilökohtaiset lisät – millä ehdoilla niitä maksetaan?
Yllättävän usein epäselvyydet tulevat esiin vasta silloin, kun palkkalaskelma ei vastaakaan odotuksia. Selkeä palkkamääräys ehkäisee tilanteita, joissa työntekijä joutuu jälkikäteen selvittämään, mistä on alun perin sovittu.
Työaika ja joustot – kenelle ne joustavat?
Asiantuntijatyössä puhutaan paljon joustavista työajoista ja etätyöstä. Joustavuus voi olla erinomainen asia, mutta sekin vaatii selkeyttä. Onko työaika kiinteä vai liukuva? Miten työmäärää seurataan? Kertyvätkö ylityöt ja miten ne korvataan? Tehdäänkö työtä vain arkisin ja päiväsaikaan, vai voiko työajan sijoittelu vaihdella ja työtä teettää myös iltaisin ja viikonloppuisin?
Jos työaikajärjestelyistä ei ole sovittu kirjallisesti, vastuu riskistä jää usein työntekijälle. Työnantajalla on yleensä aika laajat oikeudet määrätä työajoista työnjohto-oikeutensa perusteella. Myöskään työnantajan etätyöperiaatteiden jatkuminen ei ole itsestään selvää, joten myös etätyöstä kannattaa sopia tarkasti, jos etätyön jatkuminen on sinulle tärkeää.
Työnkuva voi muuttua, mutta rajat ovat olemassa
Työsopimuksissa käytetään joskus hyvin yleisluontoisia työnkuvauksia tai pelkkää työnimikettä. Tämä voi tuntua joustavalta ratkaisulta, mutta tulkinnanvara lisää epävarmuutta. Mitä tarkemmin työsopimuksella kuvataan työtehtävien sisältöä, sitä tarkemmin rajataan työnantajan mahdollisuuksia muuttaa työtehtäviä pelkällä yksipuolisella ilmoituksella.
Myöhemmin saa, ja kannattaakin, keskustella yhdessä muutoksista työtehtäviin. Muutoksista saa aina sopia yhdessä. Samalla kun työtehtäviä muutetaan kannattaa keskustella myös palkasta ja pyytää palkankorotusta.
Kilpailukielto, salassapito ja irtisanominen – pienet kohdat, suuri merkitys
Työsopimuksen lopussa olevat ehdot jäävät helposti vähälle huomiolle, vaikka niiden vaikutus voi olla pitkäkestoinen. Kilpailukieltosopimus, immateriaalioikeuksista luopuminen ja salassapitoehdot vaikuttavat myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Irtisanomisajan pituus voi myöhemmin yllättää, kun pohdit irtisanoutumista tai tulet irtisanotuksi. Irtisanomisajasta saa yleensä sopia vapaasti ja siksi kohtaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Älä jää yksin epäselvän sopimuksen kanssa
Työsopimus on neuvottelun tulos, ei yksipuolinen ilmoitus. Epäselvät kohdat kannattaa selvittää ennen allekirjoitusta – ja tarvittaessa kysyä apua. Erton työsuhdeneuvonnasta saat nopeasti ja matalalla kynnyksellä neuvoja ja säästyt monelta harmilta myöhemmin.
Hyvä työsopimus ei synny oletuksista, vaan siitä, että asiat on sovittu selkeästi ja kirjattu ymmärrettävällä tavalla. Selkeä työsopimus palvelee lopulta sekä työntekijää että työnantajaa.
Tunnetko jo Erton työsopimuksen tarkistuspalvelun?
Voit Täysturva-, Perusturva-, opiskelija- ja yrittäjäjäsenenämme lähettää työsopimuksesi asiantuntijallemme tarkistettavaksi. Otamme sinuun yhteyttä arkena 24 tunnin kuluessa!
/Anne%20Kaattari.jpg?width=640&name=Anne%20Kaattari.jpg)
/Jalat%20kiviportaissa.jpg?width=800&name=Jalat%20kiviportaissa.jpg)
