Siirry suoraan sisältöön

Sosiaalialan järjestöjen palkkakyselyn tulokset

Sosiaalialan järjestöjen palkkakysely toteutettiin syksyllä 2022. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.

Kynä kaavioiden päällä.

Etätyö lisää tuottavuutta – vapaaehtoinen vakuuttaminen lähes kaksinkertaistunut

 
Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia. 32 prosenttia vastaajista ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. Vuoden 2021 kyselyssä 17 prosentilla työpaikoista oli vapaaehtoinen etätyövakuutus. Viidennes (19%) kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä. Noin puolet ei tiedä onko etätyö vakuutettu lisävakuutuksella.
 
Erto suosittelee keskustelemaan työpaikalla vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi.
 
Erton kannustus keskustella työpaikalla etätyön vakuutusturvasta on jo ollut menestyksekäs. Moni työnantaja on asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.
 

Yli 80 prosenttia vakituisia – kuudella prosentilla jaksaminen parantunut

 
Sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat hivenen yleisempiä kuin työmarkkinoilla yleisesti. Erton kyselyssä 86 % työsuhteista on sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia. Yleisesti Suomen työmarkkinoilla vakituisten työsuhteiden osuus on 83 prosenttia (Tilastokeskus 11/2022). Kokoaikaisia vastaajista on 94 prosenttia kun yleisesti työmarkkinoilla kokoaikaisten osuus on 81 prosenttia.
 
Vastaajista kolmasosan (33 %) työsuhde oli kestänyt alle viisi vuotta ja kolmasosan (34 %) yli 15 vuotta. Yli puolet (54 %) vastaajista tekee töitä pääkaupunkiseudulla.
 
Kokoaikaisista 72 prosentilla työaika oli 7 tuntia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Lopuilla kokoaikainen työaika oli lyhyempi, useimmiten 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa.
 
Vastaajista yli puolella (56 %) työssä jaksaminen on pysynyt 2022 aikana ennallaan, 38 prosentilla jaksaminen on heikentynyt ja kuudella prosentilla parantunut.
 

Vaativuusryhmittelystä

 
Järjestöjen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on joitakin haasteita. Kahdeksan prosenttia ei tiedä oman työnsä vaativuusryhmää. Yli puolet (58 %) sanoo pitävänsä vaativuusryhmien kuvauksia riittävän selkeinä työn sijoittamiseksi vaativuusryhmään. Kuitenkin 42 % kokee toisin, he eivät pidä määritelmiä riittävän selkeinä.
 
Palkkausjärjestelmän haasteet eivät tule yllätyksenä. Työtehtävien vaativuuden arvioimiseen perustuvat palkkausjärjestelmät saavat sisältönsä hyvin pitkälle työpaikan vakiintuneiden arviointiperusteiden kautta. Työehtosopimuksessa ei pystytä lukuisia erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia tarkasti arvioimaan, vaan työehtosopimus luo arviointiin viitekehyksen, joka saa tarkan sisältönsä työpaikan sisäisessä arviointityössä. Yleisesti katsotaan, että vaativuusarvioinnin pitää olla osa palkkausjärjestelmää. Näin siitä huolimatta, että se saattaa luoda tulkintaepävarmuutta työpaikalle.
 
Em. huolimatta yli 90 prosenttia vastaajista pystyi arvioimaan oman työnsä vaativuuden. Lähes puolen (43%) vastaajan työn vaativuusryhmä on 5, joka kuvailtiin kyselyssä seuraavasti: Vastuu osatoiminnasta ja sen kehittämisestä tai teoreettista tietoa edellyttävä asiantuntijatyö. Edellyttää korkeakoulututkintoa ja vankkaa työkokemusta.
 
Viidesosan (20 %) vaativuusryhmä oli 4: Vastuu osatoiminnoista tai asiantuntijatehtävistä, joka edellyttää opisto- tai korkeakoulutasoista tietoa ja taitoa sekä työkokemusta.
 
15 prosentilla vaativuusryhmä oli 6: Suunnittelu, kehitys sekä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta – korkeakoulutasoinen koulutus ja vankka työkokemus.
 

Matka-aika korvataan

 
Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika korvataan vaihtelevasti mutta kattavasti. Yleisintä on korvata matka-aika 50 prosenttisesti rahana tai vapaana (43 %). Tunti tunnista rahana tai vapaana saa korvauksen joka neljäs. Kahdeksalle prosentille matka-aikaa ei korvata lainkaan ja 15 prosenttia ei tiedä miten matka-aika omalla työpaikalla korvataan. Yleisin syy sille, ettei tiedä korvattavuutta on se, ettei omaan työhön liity matkustamista.
 
Matka-ajan korvaustapa oli muuttunut neljällä prosentilla vastaajista. Jos muutoksia oli tullut, olivat ne olleet tarkennuksia, heikennyksiä tai parannuksia. Vastauksista ei ollut havaittavissa mitään trendinomaista muutossuuntaa matka-ajan korvattavuudessa.
 

Paikallinen sopiminen yleistä

 
Yli puolella (54 %) vastaajien työpaikoista oli sovittu työsuhteen ehdoista paikallisesti. Yli kolmannes (37%) vastaajista ei tiennyt, onko työehdoista sovittu paikallisesti. Yhdeksässä prosentissa työpaikoista ei ollut paikallisesti sovittu työehdoista.
 

Työn määrä kasvamassa enemmän kuin henkilöstön määrä, rahoitus vähenemässä

 
Järjestöjen rahoitus elää haasteellisia aikoja. Yli puolet (53%) ennakoi oman järjestön rahoituksen heikkenevän seuraavan vuoden aikana.
 

Mediaanipalkka 3 225 e/kk

 
Kyselyyn vastanneiden kokoaikaisten keskiarvopalkka oli 3247 e/kk ja mediaani kuukausipalkka oli 3225 euroa. Tilastollisesti riittävä vastausmäärä saatiin vaativuusryhmiin 3–6. Palkkataso on pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi.
 

Muutamia kyselyssä saatuja vapaita vastauksia:

  • "Kiitos tärkeästä työstänne. Järjestöjen tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava. Rahapeliuudistus, hyvinvointialueiden aloitus ja TE2024 tulevat vaikuttamaan järjestöjen rahoitukseen merkittävästi.”
  • ”Matka-ajan korvaaminen 100 % aikana. Pohjoisessa on pitkät välimatka ja puolet matka-ajasta käyttää omaa aikaa. Se on pois omasta elämästä. Vaatii jaksamista. Annan esimerkin: matkustin eilen 10 tuntia työajan päälle (7,25). Tuosta 10 tunnista omaa aikaa 5 tuntia. Kyllä väsytti kun puolilta öin kotiin saavuin. Tehkää tälle jotain!”
  • ”Lomatuki erittäin kiva juttu. Liitto voisi muistuttaa useammin eri eduista, liittyen varsinkin alennuksiin lomamajoituksista (hotellit, yms.).”

Ole yhteydessä, me autamme

 
Olethan yhteydessä työsuhdeneuvontaamme, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin