Siirry suoraan sisältöön
Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto

Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto

Yhdenvertaisuuslaissa  ja perustuslaissa säädetään syrjinnän kiellosta eli siitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 
 
Syrjinnän kieltoa on noudatettava muun muassa työhön otettaessa, työsuhteen aikana ja työsopimusta päätettäessä. 
 
Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, terveydentilan tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi epäsuotuisammin kuin jotakuta toista vertailukelpoisessa tilanteessa olevaa. Toisiinsa verrattavia työntekijöitä on siis samanlaisissa tilanteissa kohdeltava yhdenvertaisesti. Syrjintää on myös välillinen syrjintä: näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi se, että työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole tehtävän kannalta välttämätöntä. Työnantaja ei saakaan avoimesta työpaikasta ilmoittaessaan ilman hyväksyttävää perustetta edellyttää hakijoilta tiettyjä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja.  
 
Syrjintä voi ilmetä myös henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellisena loukkaamisena siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri, jos loukkaaminen liittyy yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun kiellettyyn syrjintäperusteeseen (kuten esimerkiksi ikään, terveydentilaan tai ammattiyhdistystoimintaan). Syrjintää on myös ohje tai käsky syrjiä jotakuta. Työntekijään ei saa myöskään kohdistaa vastatoimia eli kohdella epäsuotuisasti eikä kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että työntekijä vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Vastatoimiin ei saa ryhtyä myöskään sen vuoksi, että työntekijä on osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 
 
Erilainen kohtelu voi joskus olla myös oikeutettua, mutta siltä edellytetään perusteltua työhön liittyvää hyväksyttävää syytä.  
 
Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia. 

Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelma 

 
Työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa työpaikalle yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuus.fi-sivustolta löytyy ajantasaisia oikeusministeriön tuottamia yhdenvertaisuussuunnittelun oppaita

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset