Tunnetko oikeutesi, joustatko liikaa?
Blogi

Tunnetko oikeutesi, joustatko liikaa?

Kirjoittaja: Saara Arola Julkaistu:

Joustaminen puolin ja toisin kuuluu työsuhteeseen. Välillä kuitenkin kannattaa pysähtyä miettimään omaa jaksamistaan ja joustamistaan.

Viime kevään ylityö- ja vuoronvaihtokielto yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla teki näkyvämmäksi sen, kuinka paljon alan henkilökunta joustaa päivittäin työajoissaan. Monilla muillakin aloilla työnantajat luottavat siihen, että toiminta pyörii vajaallakin työvoimareservillä, koska työntekijät ovat sitoutuneita ja joustavat työvuoroistaan. Asiakkaat on hoidettava.

Tehdyistä ylimääräisistä tunneista ei useinkaan maksetaan ylityökorvauksia, vaan työntekijän oletetaan ottavan korotetun palkan sijaan vapaata tunti tunnista. Jottei näissä tilanteissa tulisi epätoivottuja palkanmenetyksiä, on tärkeää, että tunnet omat oikeutesi.

Mitä on lisä- ja ylityö?

Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa työnantajan aloitteesta tapahtuva työvuoron venyttäminen yli säännöllisen työajan on ylityötä tai lisätyötä. Työntekijän säännöllinen työaika merkitään etukäteen laadittavaan työvuorolistaan.  Lisä- ja ylityön määritelmät ja niistä maksettavat korvaukset vaihtelevat hieman työehtosopimuksittain. Koska julkaistuun työvuoroluetteloon merkityt tunnit ovat säännöllistä työaikaa, ovat työvuoroluettelon ylittävät tunnit lisä- tai ylityötä. Ylityöstä on oikeus saada korvaus korotettuna palkkana tai sovittaessa korotettuna vapaa-aikana.

Esimerkiksi yhdestä vuorokautisesta ylityötunnista tulee yleensä maksaa joko puolitoistakertainen tuntipalkka tai saada puolitoista tuntia vapaa-aikaa. Rahakorvauksen ottamisen sijaan moni työntekijä joustaa ja antaa työnantajan tasoittaa kertyneet ylityöt vapaana tunti tunnista. Näin yhdestä ylimääräisestä vuorosta kuukaudessa kertyy vuodessa helposti jopa tuhansien eurojen tulonsiirto työntekijän taskusta työnantajan taskuun.

Työvuoroluetteloa käytettäessä työntekijällä on oikeus kieltäytyä työvuoroluettelon ylittävistä töistä. Poikkeuksena tähän on osa-aikatyöntekijät, jotka ovat sitoutuneet työsopimuksessaan tekemään lisätöitä. Työnantajalla on oikeus muuttaa annettua työvuoroluetteloa vain töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Se on siis poikkeuksellista.

Toisin sopiminen on vapaaehtoista

Työntekijällä ei ole velvollisuutta tasoittaa tehtyjä ylityötunteja myöhemmin tunti tunnista vapaa-aikana. Tällainen tunti tunnista tasoittaminen vaatii sopimista ja sopiminen on aina vapaaehtoista. Työntekijää ei saa tähän pakottaa eikä painostaa.

Voiko liukuvassa työajassa muodostua ylitöitä?

Liukuvassa työajassa työnantaja ei yleensä laadi etukäteen työvuoroluetteloa, vaan työntekijä voi itse annetuissa rajoissa päättää päivittäisen työaikansa pituuden. Usein liukuvassa työajassa ylityön raja hämärtyy helposti. Jos työntekijä itse venyttää työpäivän pituutta, ei synny ylitöitä, vaan saldotunteja. Kun taas työnantajan aloitteesta tehdään töitä yli normaalin päivittäisen työajan tai työskennellään vapaapäivänä, on kyse lisä- tai ylityöstä. Tällöin tulisi myös liukuvassa työajassa lisä- ja ylityökorvaukset maksaa.

Ylitöitä voi muodostua, vaikka liukumasaldo ei olisikaan vielä maksimissa.  Liukuvassa työajassakin on oikeus tehdä normaalipituista päivää.

Pidä huolta oikeuksistasi

Tärkeää on pyytää lupa ylitöihin. Ylityökorvausten jälkikäteinen vaatiminen on harmillisen vaikeaa työntekijän näkökulmasta, jos lupaa ei ole saatu. Moni silti tuntee velvollisuudekseen jäädä töihin, oli lupaa tai ei.

Siksi ylityön pelisäännöistä tulisikin keskustella työpaikalla etukäteen. Miten toimitaan, kun työ vaatii tekemään suunniteltua pidempää päivää. Kirjallinen ylityölupa on työntekijän kannalta varmin. Työntekijä voi esimerkiksi ilmoittaa suostuvansa ylitöihin vain, jos samalla sovitaan maksettavaksi myös ylityökorvaukset.

Sinulla on myös oikeus pitää kiinni ilmoitetuista työvuoroista ja omasta vapaa-ajasta. Jos töitä on jatkuvasti liikaa, keskustele työnantajasi kanssa, kuinka työt järjestetään niin, että niistä selviää normaalissa työajassa.

Ylitöiden tekeminen kuormittaa työntekijää ja sen vuoksi siitä on myös säädetty korvaukset. Ota siis asia puheeksi työpaikalla. On korkea aika, että lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia aletaan noudattamaan myös tältä osin.

Saara Arola
Edunvalvontajohtaja, varatuomari

Työmarkkinayksikön esimies, joka vastaa jäsenten oikeudellisten palvelujen johtamisesta. 

Neuvotteluvastuu: yksityinen sosiaalipalveluala, yksityinen terveyspalveluala.