Siirry suoraan sisältöön

Nollatuntisopimus tuo vapautta

Viittomakielen tulkki Taina Loimo ei vaihtaisi nollatuntisopimusta täysiaikaiseen sopimukseen. Vapaus suunnitella omaa elämäänsä on rahaa tärkeämpää.

Taina astuu ulos ulko-ovesta.
“Parasta nollatuntisopimuksessa on se, että voin pistää kalenterini kiinni, jos haluan pitää vapaata. Matkoista ja muista menoista ei useimmiten tarvitse neuvotella työnantajan kanssa erikseen”, viittomakielen tulkki Taina Loimo sanoo. Hän työskentelee tulkkina Käännös- ja tulkkauspalvelu Mokomassa neljättä vuotta.
 
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut on kilpailutettu ja tulkkausyritykset pisteytetty. Kela välittää tulkkaustilaukset yritysten palkkalistoilla oleville tulkeille kilpailutusjärjestyksen mukaisesti. Viittomakielialalla ei siis ole työnantajastakaan kiinni, paljonko tulkit saavat töitä. Valtaosalla tulkeista onkin nollatuntisopimus. Osalla viittomakielen tulkeista työtunteja kertyy liian vähän, ja alalla on myös työttömyyttä.
 
Omalta kohdaltaan Loimo ei silti keksi nollatuntisopimuksesta huonoja puolia. Epävarmuuden sietokykyä sopimus kyllä vaatii.
 
“Minulla on niin pienet kulut, että pienet tulotkin riittävät. Monilla kollegoilla on lapsia ja asuntolainoja, silloin voi olla tosi stressaavaa, kun palkasta ei ole takeita. Töitä voi kertyä myös epätasaisesti. Esimerkiksi kesällä tulkkaustunteja on useimmiten vain vähän. On siis osattava pistää rahaa syrjään talvella, sillä sovitellun päivärahan saamiseen voi mennä aikaa”, Loimo sanoo.
 
Loimo sanoo muutenkin luottavansa, että elämä kantaa ja asiat järjestyvät. “Ja jos välillä stressaan, puolisoni muistuttaa, että hänellä on vakityö ja kuukausipalkka. Että me pärjäämme kyllä.”
 

Työtuntien määrä vaihtelee paljon

 
Taina Loimon työtuntien määrä vaihtelee kuukausittain hyvin paljon, muutamasta tunnista alkaen. Osa viittomakielen tulkeista hankkii tasoitusta epäsäännöllisiin tuloihin tekemällä toista työtä.
 
Loimokin on jatkanut jo opiskeluaikoinaan aloittamaansa työtä teekauppa Théhuoneen teeasiantuntijana ja -myyjänä. “Minulla on myös sinne nollatuntisopimus, mutta työtunteja on niin satunnaisesti, ettei niistä ole tasapainottamaan sen kummemmin taloutta. Usein minua pyydetään sijaistamaan jos vaikka muut ovat sairaina tai messuilla.”
 
Työ teen parissa onkin Loimolle pikemminkin ihanaa vastapainoa tulkkityön kuormittavuudelle. “Tulkki saattaa hypätä yhden päivän keikkojen aikana koko elämän tunneskaalan ääripäiden välillä. Lääkärikäyntiä voi seurata häät tai käynti sosiaalitoimistossa. Vaikka tulkkauskeikan aihe olisikin tiedossa, kaikkiin tilanteisiin ei voi valmistautua. “
 
Yksittäisten tulkkaustilauksen kestokin vaihtelee puolesta tunnista useamman päivän reissuihin. Saman päivän aikana voi olla useita lyhyitä keikkoja, joissa pitää orientoitua aina uudestaan uuteen tilanteeseen. “On ihanaa, kun työ on näin vaihtelevaa, mutta tuntuu hyvältä, kun tietää, että voi halutessaan pistää kalenterin kiinni ja pitää taukoa.”
 

 “Vapautta ei voi mitata rahassa”

 
Jos Loimolle tarjottaisiin täysiaikaista työsopimusta, hän toki miettisi sellaisen solmimista vakavasti. “Ehkä en silti ottaisi sitä. Minulle vapaus tulla ja mennä sekä työn joustavuus ovat tärkeitä. Ajatus siitä, että olisin sidottu 37,5 tuntia viikossa on masentava. Vapautta ei voi mitata rahassa.”
 
Loimo painottaa, että nollatuntisopimuksella viihtymiseen vaikuttaa todella paljon myös työnantaja. “Kun työnantaja on reilu ja joustava, työntekijäkin haluaa olla sellainen. Yhteispelillä asiat saadaan järjestymään. Minä olen ollut tässä hyvin onnekas. Molemmat työnantajani ovat huippuja”, Taina Loimo sanoo.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin