Siirry suoraan sisältöön

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen selostus

Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa saavutettiin neuvottelutulos 23.6.2022.

Lippalakkipäinen mies naputtelee läppäriä meren äärellä.
Hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen ja sopimusratkaisu uudeksi Terveyspalvelualan työehtosopimukseksi on syntynyt.
 

Tässä yhteenveto uudesta työehtosopimuksesta:

 
Sopimuskausi 1.5.2022 - 30.4.2024
 

Vuosi 2022

 
Työntekijöiden henkilökohtaisia 30.9.2022 voimassa olevia kuukausipalkkoja korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella 2 %.
 

Vuosi 2023

  • Työntekijöiden 31.5.2023 voimassa olevia henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2023 lukien 1,9 %. Jos alla mainittujen verrokkialojen 1.7.2022 jälkeen sopimien valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen perusteella muodostunut korotustaso ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % yleiskorotukseen, 30 % jaetaan paikallisena eränä, kuitenkin enintään 0,4 % paikalliseen ja loput yleiskorotuksena.
  • Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, niin 1.6. jaetaan ainoastaan 1,9 % yleiskorotus, ja em. verrokkialojen palkkaratkaisujen mukainen mahdollinen ylittävä osa jaetaan yleiskorotuksena 1.11.2023.
Em. verrokkialojen palkkaratkaisuilla tarkoitetaan seuraavien työehtosopimusten korotustasoja:
  • Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus
  • Kemian perusteollisuuden työehtosopimus
  • Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus
Mikäli osapuolet eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on em. korotustaso tai mikäli korotustasoa ei ole yksiselitteisesti muodostettavissa, viedään asia valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi.
 

Palkkataso

  • Työryhmä seuraa ja arvioi terveyspalvelualan sekä julkisen sote-sektorin palkkakehitystä ja tekee arvioita alan palkkatason kilpailukyvyn säilyttämiseksi
  • Paikallisen sopimisen liite löytyy tämän selostuksen lopusta
  • Liitteen tarkoitus on ohjata paikallista sopimista reiluksi ja tasapuoliseksi
  • Neuvotteluosapuolet myös kouluttavat työnantajia ja luottamusmiehiä sopimuskauden aikana.
  • Raamisopimusten käytön rajaaminen: työnantajan on aina ilmoitettava kirjallisesti määräaikaisuuden peruste.
  • Raamisopimuksia käytettäessä kukin työpätkä muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen, velvollisuus helpottaa puuttumista perusteettomiin määräaikaisuuksiin eli karsimaan raamisopimuksia


Työhyvinvointiin, työaikoihin suositus:

Työehtosopimusosapuolet kannustavat työpaikkoja edistämään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnittelussa ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijöiden työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista työvuorolistoja vahvistettaessa.

  • Uusi selkeyttävä määräys siitä, että työviikko on viisipäiväinen
  • Tasoittumissuunnitelmaan (pitkät tasoittumisjaksot) selkeytystä, mukailee työaikalain termistöä.
  • Lisätyö korvattava rahana, ellei työntekijä ja työnantaja sovi vastaavasta aikahyvityksestä (aikaisemmin lisätyöstä ainoastaan aikahyvitys)
  • Hälytyskorvaus: 1.10.2022 korotus 20 euroon
  • Varallaolo: poistetaan asuntovarallaolo
  • Varallaolo: Työnantajan on seurattava varallaolojen määriä ja arvioitava vuosittain varallaolosta aiheutuvaa kuormittumista.
  • Lomarahan vaihtaminen vapaaksi työnantajan ja työntekijän sopimuksella
  • Muistattehan, että sopiminen on aina vapaaehtoista.
  • Uusi määräys sitä, että työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palkkaan tavanomaisen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaan. Siltä osin kuin oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole, syntyy työnantajalle oikeus takaisinperintään.
  • Työnantaja voi vaatia lääkärintodistuksen nimetyltä lääkäriltä vain perustellusta syystä (aikaisemmin ei vaatimusta perustellusta syystä), soveltamisohjeessa käyty läpi perustellun syyn tilanteet

Perhevapaauudistuksen mukaiset määräykset työehtosopimukseen 21 § 1.8.2022 alkaen

 
Perhevapaamääräykset sovittiin Soten tavoitteen mukaisesti sukupuolineutraalisti siten, että kaikilla vanhemmilla/huoltajilla on oikeus yhtä pitkään palkalliseen vanhempainvapaaseen (40+32).
Matkustussääntöön: muutamia selkeytyksiä (lyhennetty ja ajantasaistettu)
 

Luottamusmiessopimus, myöhemmin lyhenne LM:

  • LM vaali voidaan pitää myös työaikana
  • Uusi määräys LM:n ja työnantajan yhteistyöstä
 
4 § Luottamusmiehen ja työnantajan yhteistyö
 
Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työpaikan paikalliselle yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta. Keskustelun osapuolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäisiä suhteita ja luottamusta sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita. Keskustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa luottamusmieskauden alkamisesta ja tämän jälkeen vähintään vuosittain.
 
Yhdessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
  • Luottamusmiehen ajankäyttö ja sen periaatteet
  • Tiedonsaantioikeus ja tietojen toimittamisen käytännöt
  • Koulutus ja koulutusten tarve, aikataulut ja tavoitteet
  • Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut
  • Selkeytyksiä: LM:n palkka ei saa alentua, jos tehtävän palkka alempi, maksetaan erotus lm-lisänä ei samapalkkariitoja
  • Selkeytyksiä LM:n roolista
  • Selkeytyksiä: LM oikeus saada erityistekijöiden euromäärät (ent. arvot)
  • LM korotukset noin 4 % (pyöristetty euroihin)
  • selkeytyksiä kappaleeseen säilytys- ja työskentelytilat (ent. toimistotilat) + oikeus puhelimeen ja puhelinliittymään + työskennellä tehtävien hoitamista varten soveltuvassa luottamuksellisuuden säilyttävässä ympäristössä
Sopimus työsuojeluvaltuutettujen osalta
  • lisätty selkeyttävä / ohjaava määräys
  • Pöytäkirjamerkintä: Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy lainsäädännön mukaan. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikan olosuhteisiin soveltuvalla tavalla niiltä osin kuin laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sallii. Työpaikkoja kannustetaan sopimaan muun muassa työsuojeluorganisaatiosta sekä työsuojelun yhteistoiminnan käytännöistä.
  • Työntekijöille on aina turvattava vähintään laissa säädetty mahdollisuus osallistua työsuojelun yhteistoimintaan.
  • TSV vastaava oikeus puhelimeen + puhelinliittymään ja työskentelytiloihin kuin lm
  • Ohjaava määräys TSV:n ja työnantajan yhteistyöstä (kuten LM ja TA)
  • selkeytyksiä: palkka ei saa alentua, jos tehtävän palkka alempi, maksetaan erotus TSV-lisänä ei samapalkkariitoja
  • TSV:n ajankäytöstä täsmentävä määräys
  • työstä vapautettu päätyösuojeluvaltuutettu, jos edustettavia 800
  • TSV korotukset noin 4 % (pyöristetty euroihin)

Palkkasopimus

  • Erityistekijälisiin liittyvä jousto, joka kuitenkin turvaa työntekijöiden aseman eli tietyin edellytyksen erityistekijän voi poistaa, kun tehtävästä on tullut perusosaamiseen sisältyvä tehtävä tai vastuu, joka ei lisää vaativuutta tai euromäärää voidaan muuttaa, jos merkitys olennaisesti muuttuu.
  • Erityistekijälisän voi poistaa, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla tai lisään oikeuttava tehtävä ei enää lisää tehtävän vaativuutta. Erityistekijälisän voi poistaa esimerkiksi silloin, kun tehtävästä on tullut perusosaamiseen sisältyvä tehtävä tai vastuu, joka ei enää lisää työn vaativuutta palkkausjärjestelmän mukaisesti.
  • Erityistekijälisän euromäärää voidaan muuttaa, jos erityistekijälisään oikeuttavan tehtävän merkitys olennaisesti muuttuu. Esimerkiksi uusi IT-ohjelma voi aluksi vaatia erityisen IT-tukihenkilön, joka vastaa kouluttamisesta, virhetilanteiden ratkaisemista, muiden työntekijöiden opastamisesta ja ohjaamisesta. Kun ohjelma on laajasti käytössä ko. lisävastuu ja sen vaativuus on vähäisempi, jolloin erityistekijälisän euromäärää voidaan muuttaa.
  • Kun erityistekijöistä, niistä maksettavista lisistä ja soveltamisperiaatteista on neuvoteltu, on niistä tiedotettava henkilöstölle.
  • Määräyksen muuttamisen taustalla on työnantajayritysten huoli samapalkkariidoista ja siitä, että jäykät ”kiveen hakatut” erityistekijät ja niistä maksetut erityistekijälisät vievät työnantajalta tosiasiallisen mahdollisuuden käyttää erityistekijöitä ja maksaa niistä erityistekijälisiä palkkausjärjestelmän tarkoittamalla tavalla. Välttääkseen ”kiveen hakatut” erityistekijälisät työnantajat ovat valmistelleet työehtosopimuksen ulkopuolisia eritystekijä-järjestelmiä, mikä ei palvele työehtosopimusta.
  • Kielilisän maksamisen edellytys normaalia laajempi kielitaito
  • Neuvotteluosapuolten tarkoituksena on järjestää asiasta yhteistä koulutusta sopimuskauden aikana ja tarkkailla määräyksen vaikutusta.
  • Työnantajan on pyynnöstä eriteltävä työntekijälle, mikä osa henkilökohtaisesta palkasta on vuosisidonnaista takuuta ja mikä osa muuta henkilökohtaista palkanosaa.

4. Työryhmät

 
1. Työehtosopimuksen kehittäminen
 
Työryhmän yhtenä tehtävänä on kartoittaa keinoja neuvottelukulttuurin ja työehtosopimustoiminnan kehittämiseksi. Osapuolet käyvät työryhmässä keskusteluja työehtosopimustoiminnan uusista tavoista palvella jäsenistöä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
 
Osapuolet sopivat työryhmätyöstä, jossa tarkastellaan seuraavia työsuhteen ehtojen ja työyhteisön tueksi annettavien ohjeiden kokonaisuutta. Työryhmän tavoitteena on systematisoida ja jäsentää työehtosopimuksen rakennetta ja kartoittaa työsuhteen ehtoihin sekä hyviin käytänteisiin ja suosituksiin liittyvää kokonaisuutta jäsenistön toiminnan tueksi. Työryhmätyö on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen:
 
A) Työehtosopimus
B) Paikallisen sopiminen
C) Työpaikan hyvät käytänteet ja suositukset
D) Työhyvinvointi
 
A. Työehtosopimus
 
Työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen teknistä sisältöä, rakennetta ja systematisointia. Työryhmän tehtävänä on arvioida työehtosopimuksen selkeyttämistarpeita. Tavoitteena on parantaa työehtosopimuksen luettavuutta. Työryhmän työtä ohjaa työehtosopimuksen loppukäyttäjien eli lukijan näkökulma.
 
B. Paikallinen sopiminen
 
Työryhmä tutustuu TEM:n selvitykseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:13). Työryhmä kartoittaa mm. tältä pohjalta paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria edistäviä toimenpiteitä sekä luottamusmiehen roolia. Työryhmän tavoitteena on selvittää miltä osin ja millä keinoin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voidaan edistää ja mahdollisia ongelmakohtia ratkaista.
  • Työryhmä kartoittaa mahdollisia paikallisesti sovittavia asioita ja työehtosopimuksen ehtoja
  • Työryhmä kartoittaa eri tapoja edistää paikallista sopimista sekä siihen liittyvää hyvää sopimiskulttuuria
  • Työryhmä suunnittelee käytännön toteutuksen malleja, sekä kartoittaa esimerkiksi kentän tuen ja koulutuksen tarvetta
C. Työpaikan hyvät käytänteet ja suositukset
 
Työryhmä kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia auttaa työyhteisöjä hyvien ja onnistuneiden toimintamallien löytämiseksi. Työryhmä käy lisäksi läpi ja kokoaa jo olemassa olevaa materiaalia sekä lähdeaineistoa, sekä saattaa niitä jäsenistön saataville.
 
D. Työhyvinvointi
 
Työryhmä kartoittaa ja selvittää pitkän tähtäimen suunnitelmia toimialan työhyvinvointia lisääviksi toimenpiteiksi.
 
Siltä osin kuin työryhmä pääsee yksimielisyyteen, työryhmä laatii yhteenvedon työryhmän työstä eli työehtosopimuksen, paikallisen sopimisen sekä hyvien käytänteiden ja suositusten muodostaman kokonaisuuden kehittämistarpeista.
 

5. Suositukset

 
Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työnantajan ja henkilöstön välillä keskustellaan tarpeesta ottaa henkilöstölle Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus johtuen etätyön lähityötä heikommasta tapaturmavakuutusturvasta.
 

6. Muuta

 
Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella tehdä muutoksia työehtosopimuksen teksteihin kesken sopimuskauden
 

Paikallisen sopimuksen liite

 
Johdanto
 
Paikallinen sopimus on työnantajan ja työntekijöiden paikallisiin tarpeisiin perustuva ratkaisu, joka on sopusoinnussa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön kanssa. Tavoitteena molemmille osapuolille kokemus mielekkäästä tuloksesta. Luottamus, vuorovaikutus ja hyvin toimiva yhteistyö tukevat paikallista sopimista.
 
1. Sopiminen
 
Tämän työehtosopimuksen erikseen mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin tämän liitteen mukaisesti.
 
Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta tämän työehtosopimuksen 2 pykälään mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan paikallisen sopimisen liitteen menettelytapamääräyksiä.
 
Huomautus: Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia (pakottavia) lain säännöksiä.
 
2. Sopimuksen sopijapuolet
 
Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä. Luottamusmiehen kanssa tehtävää sopimusta saa soveltaa kaikkiin työntekijöihin, ellei sen soveltamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.
 
Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että allekirjoittajajärjestön luottamusmiehelle on annettu mahdollisuus osallistua ainakin luottamusmiehen perus- ja jatkokurssille.
 
3. Sopimuksen sisältö
 
Sopimuksessa on mainittava:
  • Sopijapuolet
  • Keitä sopimus koskee
  • Sopimuksen sisältö
  • Työehtosopimuksesta poikkeamisen perusteet (työehtosopimuksen 2 § ja tämä liite)
  • Sopimuksen kohde: mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia toisin
  • Sopimuksen voimassaoloaika
4. Koonti työehtosopimuksen kohdista, joista voi sopia paikallisesti
 
A) Työaika (työehtosopimuksen 6 §)
 
Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa
  • Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia. Tämän liitteen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia enintään 13 tunnin työvuorosta (ks. työehtosopimuksen 6 § 2. kohta).
  • Tämän liitteen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta (ks. 6 § 3. kohta)
  • Säännöllinen työaika toimistotyössä
  • Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia. Tämän liitteen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia enintään 13 tunnin työvuorosta (ks. 6 § 4. kohta).
  • Säännöllinen työaika jaksotyöajassa
  • Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia ja yövuoron pituus enintään 12 tuntia. Tämän liitteen mukaisesti voidaan sopia enintään 15 tunnin työvuorosta (ks. 6 § 5. kohta)
  • Tämän liitteen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta (ks. 6 § 6. kohta).
  • Ennen pidemmästä tasoittumisjaksosta sopimista selvittävät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä järjestelmän perusteet ja laajuuden (ks. 6 § 14. kohta)
B) Vuosilomapalkan osakuukauden palkanlaskentasääntö (16 §)
  • Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana lukua 25 ja kertojana lomapäivien lukumäärää. Tämän liitteen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia osakuukauden palkanlaskentasäännön käyttämisestä (ks. 16 § 11. kohta).
5. Paikallisen sopimuksen muotomääräykset
 
Sopimus syntyy, jos ja kun sopijapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen.
Kun yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä on saavutettu, sopimus on tehtävä kirjallisesti.
 
6. Sopimuksen voimassaolo
 
Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kk, ellei sopijapuolten kesken sovita lyhyemmästä irtisanomisajasta. Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.
 
Työehtosopimuksen päättyessä voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu sovitun mukaisesti.
 
7. Suositukset ja hyvät käytänteet
 
Työpaikalla tehty paikallinen sopimus suositellaan toimitettavaksi tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöille. Allekirjoittajajärjestöillä on pyynnöstä oikeus saada sopimus tiedokseen.
 
Hyviä käytänteitä onnistuneeseen paikalliseen sopimismenettelyyn:
  • Vuorovaikutus ja yhteinen tilannekuva: missä mennään, miksi neuvotellaan?
  • Tavoitteiden kirkastaminen
  • Ymmärrys toisen osapuolen intresseistä, tavoitteista ja tilanteesta
  • Tavoitteiden selvittäminen ja sanoittaminen puolin ja toisin
  • Punninta: lyhyen aikavälin hyödyt vs. pidemmän aikavälin hyödyt
  • Tasapainoiset neuvottelukokoonpanot
  • Neuvotteluosapuolten itsenäisyys; ei sanelua, ei ulkopuolista ohjailua
  • Tavoitteena yhteisymmärrys sekä molemmille osapuolille aito kokemus mielekkäästä tuloksesta ja siihen sitoutuminen
Vappu Okkeri, johtava juristi, VT, Tehy ry, edunvalvonta
Pia Zaerens, neuvottelupäällikkö, SuPer
Camilla Heikkinen, juristi, Erto

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin