Autoliikennealojen toimihenkilöiden työehtosopimus

2025

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luontoisetuineen) korotetaan 2,5 prosentin yleiskorotuksella 1.5.2025 alkaen.  

Korotukset koskevat myös ohjepalkkoja, vuorotyölisiä, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia. 

2026

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luontoisetuineen) korotetaan 2,9 prosentin yleiskorotuksella 1.8.2026 alkaen.

Korotukset koskevat myös ohjepalkkoja, vuorotyölisiä, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia. 

2027

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luontoisetuineen) korotetaan 2,4 prosentin yleiskorotuksella 1.8.2027 alkaen.

Korotukset koskevat myös ohjepalkkoja, vuorotyölisiä, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia. 

Vuodelle 2027 sovitut palkankorotukset raukeavat, jos sopimus irtisanotaan päättymään 31.3.2027. 

Työehtosopimus ja sen liitteenä oleva palkkausjärjestelmä sekä ohjepalkkataulukot määrittävät eri tehtävistä maksettavat vähimmäispalkat.

Toimihenkilön palkka määräytyy tehtävien vaativuuden, vaativuustason ohjepalkan ja henkilökohtaisten tekijöiden (koulutus, kokemus, suoriutuminen) mukaan.

Työehtosopimuksen mukaisille työaikamuodoille (konttoritoimihenkilöt 37,5 tuntia ja liikenteenjärjestelytoimihenkilöt/esimiehet 40 tuntia) on luotu omat kokemusvuosilisät sisältävät ohjepalkkataulukkonsa.  Ohjepalkkataulukot löytyvät työehtosopimuksen sivuilta 42–45.

Pääkaupunkiseudulla työskentelevien toimihenkilöiden (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka kuudella prosentilla.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevien taksinvälittäjien henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää palkkaluokituksen 2. tason mukainen ohjepalkka vähintään 48 eurolla kuukaudessa. 

Toimihenkilöiden työaika määräytyy työaikalain sekä oheisten kirjausten perusteella. Työehtosopimuksesta löytyy molemmille työaikamuodoille (37,5 tuntia ja 40 tuntia) omat ohjepalkkataulukkonsa.

1. Konttoritoimihenkilöt (viikkotyöaika 37,5 tuntia)  

Säännöllinen työaika enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi max. 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työnantajan on laadittava työtuntijärjestelmä koko tasoittumisjakson ajaksi. Tasoitusjakso on enintään yhden vuoden mittainen.

2. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöt ja esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt (viikkotyöaika 40 tuntia)

Säännöllinen työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi max. 40 tuntia viikossa. Tällöin työnantajan on laadittava työtuntijärjestelmä koko tasoittumisjakson ajaksi. Tasoitusjakso on enintään yhden vuoden mittainen.

Liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden ja esimiesten kanssa voidaan sopia myös jaksotyön teettämisestä.

Liikenteenjärjestelytoimihenkilöille ja esimiehille on sovittu työaikamuodon (40 tuntia) mukaisesta vuosityöajan lyhentämisestä ja lyhennysvapaista ("pekkasvapaat").

Toimihenkilö saa pitää työaikalain tarkoittaman ruokatauon, mikäli päivittäinen työaika on yli kuuden tunnin mittainen. Mikäli työnteon keskeyttäminen ei ole mahdollista, varataan toimihenkilölle kuitenkin mahdollisuus ruokailla työn aikana.

Työehtosopimus sisältää myös määräykset palkallisista vapaapäivistä (lyhyt tilapäinen loma), arkipyhäviikkojen työajan lyhentämisestä, viikkolepoajoista, vapaapäivinä tehdyn työn korvaamisesta sekä työaikapankista. 

Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta työpaikassa käytössä olevan säännöllisen työajan lisäksi enintään 8 tuntiin asti päivässä ja 40 tuntiin asti viikossa.

Lisätyöstä maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa.

Ylityö

Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta, laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien (yli 8 tuntia päivässä ja yli 40 tuntia viikossa) ylittävältä ajalta.

Vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettua ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa, seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivänaattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Keskimääräisen työajan tasoittumisjärjestelmään perustuvan työn ylityö määräytyy tasoittumisjakson lopussa. Ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa keskimäärin 8 tuntia viikossa ja ylittäviltä tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Jaksoylityö määräytyy työaikalain periaatteiden mukaisesti. Tasoittumisjakson lopussa ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. 

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden. Muutoin lomaa ansaitaan 2 päivää kuukaudessa.  

Vuosilomaa kertyy myös vuosityöajan lyhentämiseksi annettavan vapaan ajalta (pekkasvapaat).

Vuosilomapalkka maksetaan joko ennen loman alkua tai normaaleina palkanmaksupäivinä.

Lomaa pidettäessä sitä kuluu kuusi arkipäivää viikossa.

Lomaltapaluuraha

Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna/sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti loman jälkeen, maksetaan lomaltapaluurahana 50 prosenttia vuosilomapalkasta.  

Lomaltapaluurahan maksamisajankohdasta voidaan sopia yrityskohtaisesti. Jos mitään ei ole sovittu, lomaltapaluuraha maksetaan samassa palkanmaksussa, jossa maksetaan lomaltapaluupäivän palkka.

Työnantaja voi myös maksaa lomaltapaluurahan kesäloman osalta touko-elokuun aikana ja talviloman osalta tammi-huhtikuun aikana tai niin, että koko lomaltapaluuraha maksetaan yhdellä kertaa kesäloman lomaltapaluurahan yhteydessä.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös tietyissä poissaolotilanteissa (esim. sairaus, reservin harjoitus, opintovapaa) sekä eläkkeelle siirtyville että asevelvollisuudesta palaaville.

Lomaltapaluurahan voi sopia vaihdettavaksi vapaaksi.

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä ole aiheuttanut tapaturmaa tai sairautta tahallisesti, hänellä on oikeus täyteen palkkaan luontoisetuineen sen pituiselta ajalta mitä oheisessa taulukossa on mainittu. 

Palkan maksun edellytyksenä on, että toimihenkilö on  

• viipymättä ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle
• pyydettäessä esittää työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen tai muun työnantajan hyväksymän selvityksen.

Sairausajan palkallisuuden suhteen noudatetaan 12 kuukauden jatkuvaa seurantajaksoa. Toimihenkilöllä ei siis ole oikeutta saada palkkaa 12 kuukauden aikana kuin edellä mainitun pituiselta sairauspoissaoloajalta. Sairauspoissaolon syyllä ei ole vaikutusta, kaikki poissaolot kuluttavat yllä mainittuja maksimimääriä.

Mikäli palkalliset sairauspoissaolopäivät on jo käytetty ja alkaa uusi sairauspoissaolo, on toimihenkilöllä kuitenkin oikeus saada palkkaa sairausvakuutuslain tarkoittamalta odotusajalta (1 + 9 päivää).

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan täysi palkka, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta (synnyttävälle 72 arkipäivää ja ei-synnyttävälle sekä adoptiovanhemmalle 32 arkipäivää). 

Vain niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on viittaus paikalliseen sopimiseen (esimerkiksi työaikajärjestelyt, lisätyön korvaaminen, työaikapankki ja lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaksi), voidaan sopia paikallisesti toisin. Työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia voidaan tehdä työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Luottamusmiehen puuttuessa sopimus voidaan tehdä myös työehtosopimusosapuolten välillä. 

Työehtosopimusta paremmista eduista ja ehdoista voidaan aina vapaasti sopia.