Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus

2025

Vuoden 2025 palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 30.9.2025 mennessä, ellei paikallisesti sovita neuvotteluajan jatkamisesta.

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta määräaikaan mennessä, palkkoja korotetaan 1.10.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2026

Vuoden 2026 palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti 30.9.2026 mennessä, ellei paikallisesti sovita neuvotteluajan jatkamisesta.  

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta määräaikaan mennessä, palkkoja korotetaan 1.11.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella sekä järjestökohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,3 prosenttia laskettuna toimihenkilöiden 2026 syyskuun säännöllisen työajan palkkasummasta. Jos paikallisesti ei toisin sovita, päättää työnantaja järjestökohtaisen erän jakamisesta.  

2027

Vuoden 2027 palkkaratkaisusta neuvotellaan 30.9.2027 mennessä, ellei neuvotteluajan jatkamisesta sovita paikallisesti.  

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta määräaikaan mennessä, palkkoja korotetaan 1.11.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella sekä järjestökohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,3 prosenttia laskettuna toimihenkilöiden 2027 syyskuun säännöllisen työajan palkkasummasta. Jos paikallisesti ei toisin sovita, päättää työnantaja järjestökohtaisen erän jakamisesta. 

Sosiaalialan järjestöissä palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella. Tehtäväkohtainen palkka muodostuu vaativuusryhmän mukaisesta palkasta sekä mahdollisesta erityistekijälisästä.

Tehtävä arvioidaan kirjallisen tehtävänkuvauksen ja työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn perusteella oikeaan vaativuusryhmään. Malli tehtävänkuvauslomakkeesta täyttöohjeineen löytyy työehtosopimuksen liitteestä. Vaativuusryhmiä on seitsemän ja kullekin vaativuusryhmälle on sovittu työehtosopimuksessa vähimmäispalkka. Vaativuusryhmän mukainen palkka voi olla siis vähimmäispalkkaa suurempi.

Lisäksi tehtävästä saatetaan maksaa tehtäväkohtaista erityistekijälisää. Erityistekijälisää kuuluu maksaa samaan vaativuusryhmään sijoittuvien tehtävien keskinäisten vaativuuserojen perusteella. Erityistekijälisää voidaan maksaa esimerkiksi tehtävän laaja-alaisuuden, kielitaidon, tiimin vetäjän tehtävien, perehdytysvastuun tai muun toiminnallisen erityisvastuun perusteella. Erityistekijälisän suuruus on 3–30 prosenttia vaativuusryhmän peruspalkasta laskettuna. Esimies ja toimihenkilö tarkastelevat vuosittain yhdessä toimihenkilön oikeutta erityistekijälisään.

Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy tehtävästä suoriutumisen perusteella (= henkilökohtainen lisä) sekä mahdollisen vuosisidonnaisen takuun perusteella.

Henkilökohtaisen lisän kriteereitä voivat olla mm. hyvä työn laatu, hyvät työtulokset, tehtävän hoitamisessa hyödylliset erityiset tiedot ja taidot tai yhteistyökyky. Perusteet mahdolliselle henkilökohtaiselle lisälle selvitetään vuosittain työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Vuosisidonnainen takuu tarkoittaa, että henkilökohtaisen palkanosan määrän (henkilökohtainen lisä + vuosisidonnainen takuu) tulee olla työkokemuksen perusteella vähintään seuraavan suuruinen:

Jos henkilökohtainen lisä on suurempi tai yhtä suuri kuin vuosisidonnainen takuu, vuosisidonnaista takuuta ei makseta.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia/vrk ja 37,5 tuntia/vko.

Työehtosopimuksessa määritettyä pidemmästä säännöllisestä työajasta ei voida sopia. Tästä on kuitenkin kaksi poikkeusta.

Poikkeus 1: Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää kahdella tunnilla. Tästä on sovittava etukäteen ja työajan on tasoituttava kolmen viikon ajanjakson kuluessa.

Poikkeus 2: Keskimääräinen työaikajärjestely. Edellyttää perusteltua toiminnallista syytä.

• Keskimääräisessä työajassa tasoittumisjakso on enintään kuusi viikkoa (paikallisesti voidaan sopia enintään kuuden kuukauden tasoittumisjaksosta noudattaen työehtosopimuksen paikallisen sopimisen muotomääräyksiä). Työaika ei saa ylittää 48 tuntia yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työnantajan on suunniteltava etukäteen tasoittumisjakson ajaksi työtuntijärjestelmä, josta ilmenee esim. kunkin viikon työaika ja se, miten työvuorolistoille suunniteltava työaika tasoittuu enintään sovittuun viikkotuntimäärään tasoittumisjakson aikana. Lisäksi työvuoroluettelo on laadittava etukäteen vähintään kolmen viikon ajaksi. Työntekijän kanssa niin sovittaessa työvuorolista voidaan laatia lyhyemmällekin ajalle.
• Työvuorolista on annettava tiedoksi vähintään viikkoa ennen listan alkua.
• Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sopimalla tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan kolme päivää aikaisemmin.
• Alle 4 tunnin ja yli 10 tunnin työvuoroja tulisi välttää, ellei työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Työviikko järjestetään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei vuorokautisen säännöllisen työajan tilapäisestä pidentämisestä tai keskimääräisestä työaikajärjestelystä muuta johdu.

Ruokatauko järjestetään yli 6 tunnin työpäivään. Tauon pituus on 30 minuuttia, mutta paikallisesti se voidaan sopia tunnin pituiseksi.

Päivittäisiä lepotaukoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikaltaan.

Lisätyötä on työ, jota osa-aikainen toimihenkilö tekee työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan eli ylityörajaan asti (pääsääntöisesti siis 7,5 tuntiin asti vuorokaudessa ja 37,5 tuntiin asti viikossa). Lisätyö korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavana palkallisena vapaa-aikana.

Ylityötä on kokoaikatyöntekijällä suunnitellun työvuoron ylittävä työ. Liukuvaa työaikaa käytettäessä ylityötä muodostuu, kun työaika ylittää 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa työnantajan aloitteesta.

Ylityöhön tarvitaan työnantajan ja työntekijän suostumus. Ylityö korvataan lähtökohtaisesti rahana korotetulla tuntipalkalla ja vain sovittaessa se voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan (= korotettuun vapaa-aikaan).

Työaikalain mukaan liukuvassa työajassa lisä- ja ylityöstä on nimenomaisesti sovittava. Jos sovittu työaika ei riitä työtehtävien hoitamiseen, pyydä työnantajalta kirjallinen ylityölupa tai vaihtoehtoisesti toimintaohjeet siihen, mitä töitä jätetään tekemättä. Myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi ylityön tekemisen pelisäännöistä kannattaa sopia työpaikalla etukäteen.

Vuosilomista on määräykset työehtosopimuksen 18 §:ssä. Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa työsuhteen pituus sekä mahdollinen paikallinen sopimus vuosilomista. Osassa sosiaalialan järjestöjä on sovittu lomankertymistä paremmin kuin mitä työehtosopimus määrää.

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on siirrytty kuusipäiväisestä vuosilomalaskennasta (6 päivää per viikko) viisipäiväiseen (5 päivää per viikko) vuosilomalaskentaan. Siirtyminen on tapahtunut viimeistään 1.4.2024 alkaen ansaittavissa lomissa. Muutos on tekninen, eikä siten pidennä tai lyhennä kenenkään lomaa. Jos loman pituus on toisin sanoen ollut aiemmin esim. 5 viikkoa, on loman pituus nytkin 5 viikkoa. Lomaa siis kertyy vähemmän, mutta sitä myös kuluu samassa suhteessa vähemmän, kun lauantaita ei lasketa lomapäiväksi.

Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:

Lomataulukon A mukaisesti, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla.

Lomataulukko A:

Lomataulukon B mukaisesti, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Lomataulukko B:

Lomataulukon C mukaisesti, jos työpaikalla on 31.10.1993 noudatettuun työ-, virka- tai toimiehtosopimukseen perustuen ollut käytäntönä, että vuosiloman ansainta on kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin noudatetaan myös tuolloin voimassa olleita ansaintarajoja ja -edellytyksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän kohdan mukaisesta lomaoikeudesta ja sen perusteista.
 
Lomataulukko C: 

Jos toimihenkilö työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin poissaolojaksolta seuraavasti:

Milloin poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma, toimihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

Jos sama sairaus uusiutuu seitsemän päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisessa sopimisessa tulee noudattaa menettelytapoja, jotka on määritetty työehtosopimuksen paikallisen sopimisen sopimuksessa (s. 40).

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

Lisäksi työehtosopimuksen sivulla 52 on työaikapankkimalli, jonka mukaisesti työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia tiettyjen rahakorvausten säästämisestä työaikapankkiin vapaa-aikana.

Työehtosopimusta paremmista eduista ja ehdoista voidaan aina vapaasti sopia.