Siirry suoraan sisältöön
Lomakorvaus

Lomakorvaus

Mikäli työsuhteen päättyessä jää lomia pitämättä, maksetaan ne loppupalkassa lomakorvauksena.

Lomapalkan laskentasääntöjä on useita, riippuen siitä maksetaanko työntekijälle viikko- tai kuukausipalkkaa vai tuntipalkkaa. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa myös se, kuinka monena päivänä tai tuntina kuukaudessa työntekijä työskentelee. Lisätietoja vuosiloman ansaitsemisesta ja loma-ajan palkasta ›
 
Lomakorvaus lasketaan työsuhteen päättyessä jollakin seuraavista tavoista:

Lomaa kertynyt

 
Lomakorvaus lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisilla jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25. Tuntipalkkaisen lomakorvaus lasketaan joko keskipäiväpalkan mukaan tai prosenttiperusteisesti. 
 
Jos työntekijälle on työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt yhteensä 14 työssäolopäivää tai 35 työtuntia, eikä hän ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta laskettaessa yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Kuukaudet lasketaan yhteen vain, jos työntekijä ei ole saanut lomaa näiltä kuukausilta.  

Lomaa ei kertynyt lainkaan

 
Mikäli lomaa ei ole kertynyt työsuhteen aikana lainkaan eli työntekijä on työskennellyt sopimuksen mukaan joko alle 14 työpäivänä kuukaudessa tai alle 35 tuntia kuukaudessa, työntekijä saa kuitenkin työsuhteen päättyessä lomakorvauksen, joka on työsuhteen keston mukaan joko 9 tai 11,5 %. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Lomasääntöjä ei sovelleta rinnakkain.

Esimerkkejä lomakorvauksen maksamisesta työsuhteen päättyessä:

 
Kuukausipalkka ja työsopimuksen mukaan joka kuukausi vähintään 14 työpäivää
 
Esimerkki: Työntekijällä on ollut kiinteä työaika työsopimuksessa ja sen mukaan hän on 14 päivän loman ansaintasäännön piirissä. Työntekijälle on maksettu kuukausipalkkaa. Työntekijän työsuhteen päättyessä käyttämättömiä lomapäiviä on yhteensä 6. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti: Työntekijän kk-palkka 2500/25 vakiojakaja x 6 = 600 euroa lomakorvausta. 
 

Kuukausipalkka ja työsopimuksen mukaan joka kuukausi vähintään 35 työtuntia

Esimerkki: Työntekijällä on kiinteä työaika ja sen mukaan hän on vähintään 35 tuntina kuukausittain töissä. Työntekijän työsuhteen päättyessä käyttämättömiä lomapäiviä on yhteensä 10. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti kk-palkka 1800 euroa/25 x 10 = 720 euroa lomakorvausta. 
 

Vaihteleva työaika ja joka kuukausi vähintään 14 työpäivää

Esimerkki: Työsuhde on alkanut 1.6 ja päättynyt samana vuonna 31.12. Työntekijän työaika on työsopimuksen mukaan ollut 0–37,5h/vk ja hänelle maksetaan tuntipalkkaa.  Työntekijä on tehnyt joka kuukausi töitä vähintään 14 työpäivää. Työntekijä on tällöin 14 päivän lomasäännön piirissä ja hänelle kertyy lomaa jokaiselta työkuukaudelta. 
 
Pitämättömät lomat maksetaan työntekijälle lomakorvauksena loppupalkassa. Lomakorvaus lasketaan kuin vuosilomapalkka eli käyttäen keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskentakaavaa (vuosilomalaki 11 §). Ns. vaihtelevan työajan sopimuksissa oikea loman ansaintasääntö ja lomapalkan laskukaava määritellään toteutuneen työajan mukaan. 
 

Vaihteleva työaika ja työtunteja joka kuukausi vähintään 35

Esimerkki: Työntekijän työsuhde on alkanut 1.8 ja päättyy seuraavana vuonna 31.3. Työntekijän työajasta ei ole sovittu mitään, mutta hän on työskennellyt jokaisena kuukautena alle 14 työpäivää, mutta vähintään 35 työtuntia. Työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa. Työntekijä on 35 h lomasäännön piirissä ja hänelle kertyy lomaa jokaiselta työssäolokuukaudelta.
 
Työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisena ja niin myös hänen lomakorvauksensa pitämättömistä lomista. Työntekijälle tulee maksaa lomakorvauksena 9 % (työsuhteen kestettyä alle vuoden) työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. 
 

Kiinteät työtunnit työsopimuksessa alle 14 päivää tai alle 35 h kuukaudessa, ei kerry lomaa, mutta työntekijälle maksetaan lomakorvaus tienatuista ansioista

Esimerkki: Työsuhde on alkanut 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 30.6. Työntekijän työaika on työsopimuksessa 5 h/vk ja hänelle on maksettu tuntipalkkaa. Työntekijä työskentelee sopimuksen mukaan alle 14 päivää ja alle 35 h kuukaudessa, joten työntekijälle ei kerry lomaa lainkaan työsuhteen aikana. Työntekijällä on kuitenkin työsuhteen päättyessä oikeus saada lomakorvaus 11,5 % (työsuhteen kestettyä yli vuoden) työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
 

Työsuhteen aikana maksettava lomakorvaus

 
Työsuhteen aikana maksettavalla lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta, joka maksetaan vuosiloman sijasta niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa. He ovat silloin ns. vapaajärjestelmän piirissä. 
 
Työntekijällä, joka työskentelee alle 14 päivää ja alle 35 tuntia kuukaudessa eikä siis ansaitse vuosilomaa, on oikeus saada lomakorvauksena 9 % (työsuhteen kestettyä alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhteen kestettyä yli vuoden) hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia. Jos työntekijä on ollut raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaalla, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan tehdään lisäys näiden poissaolojen ajalta.  
 
Työehtosopimuksessa on voitu sopia lomarahan maksamisesta myös lomakorvauksen yhteydessä.
 
Lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Jos työntekijä käyttää vuosilomalain mukaista oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus kuten vuosilomapalkka eli ennen vapaan alkamista.
 
Esimerkki: Työntekijä on aloittanut työssä 1.7. ja hänen työsopimuksensa on tarvittaessa töihin kutsuttava. Työntekijä on tehnyt kuukausittain 20 h töitä. Työntekijän toteutunutta työaikaa tarkastellaan 31.3. päättyvän lomanmääräytymisvuoden tilanteen mukaan. 
 
Koska työntekijä on työskennellyt alle 14 päivää tai alle 35 h kuukaudessa, työntekijälle ei ole kertynyt lainkaan lomaa, mutta hän on vapaajärjestelmän piirissä. Työntekijälle kertyy vapaata 2 päivää kuukautta kohden. Hän voi pitää vapaata kesällä ja hänelle tulee maksaa 1.7–31.3. ajan ansioista 9 % lomakorvausta. Työntekijän tulee muistaa ilmoittaa hyvissä ajoin työnantajalle halustaan pitää vapaata kesällä. 
 
Mikäli työsuhde olisi alkanut jo 1.4. tulisi 1.4–31.3. välillä maksetuista ansioista maksaa 11,5 % lomakorvausta. 
 

Tarvitsetko apua työsuhteen ristiriitatilanteissa? Etkö ole vielä Erton jäsen?

Liity jo tänään Perusturva- tai Täysturva-jäseneksemme, tai päivität Kevytturva-jäsenyytesi ylöspäin, niin saat heti käyttöösi lakitiimimme työsuhdeneuvonnan! Pääset keskustelemaan suoraan työoikeuden juristin tai asiantuntijan kanssa. Vastaamme puheluusi nopeasti ja saat tyypillisesti apua jo saman päivän aikana. Edun arvo on noin 150 euroa per yhteydenotto, noin 300 euroa per tunti. Erimielisyyksien sovitteluavun saa Täysturva-jäsen heti liityttyään, Perusturva-jäsen kolmen kuukauden omavastuuajan jälkeen. Sovitteluavun arvo on jäsenelle jopa 10 000 euroa.

Liity jäseneksi

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset
Artikkeli
Miten lomapalkka lasketaan?
30.06.2026

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka on yleensä samansuuruinen kuin jos palkallisen loman ajan olisi töissä. Lomapalkan laskentatapa vain vaihtelee työajan ja palkkaustavan mukaan.