
Yhteistoimintalain heikennykset voimaan 1.7.2025
Yhteistoimintalain uudistus muuttaa merkittävästi lain soveltamisalaa. Toinen merkittävä muutos koskee muutosneuvotteluaikoja, jotka puolittuvat.
Liikkeen luovuttajalla ja luovutuksensaajalla eli uudella työnantajalla on velvollisuus tiedottaa henkilöstön edustajia liikkeen luovutuksen vaikutuksista.
Yhteistoimintalain liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20.
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön, säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, joka jatkaa liiketoiminnan harjoittamista samana tai samankaltaisena. Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vanhoin ehdoin eli ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Liikkeen luovutus voi olla esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan myyminen toiselle työnantajalle.
Liikkeen luovuttajalla ja luovutuksen saajalla on velvollisuus tiedottaa henkilöstön edustajia luovutuksen ajankohdasta, syistä sekä niistä oikeudellisista, taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista, joita työntekijöille liikkeen luovutuksesta aiheutuu. Lisäksi kummankin työnantajan on tiedotettava suunnitelluista, työntekijää koskevista toimenpiteistä.
Liikkeen luovuttajan on tiedotettava edellä mainituista asioista hyvissä ajoin ennen luovutusta. Luovutuksen saajan taas pitää tiedottaa näistä asioista viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Luovutuksensaajan pitää myös antaa henkilöstön edustajille mahdollisuus esittää tarkentavia lisäkysymyksiä ja vastattava niihin. Tarkoituksena on hälventää niitä henkilöstön pelkoja ja epävarmuuksia, joita liikkeen luovutukseen usein liittyy. Henkilöstön edustajan pyynnöstä työnantajan pitää antaa vastauksistaan selvitys myös koko henkilöstölle.
Liikkeen luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat halutessaan hoitaa tiedottamisvelvollisuutensa myös yhdessä, esimerkiksi yhteisessä henkilöstötilaisuudessa.
Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu muutosneuvottelujen piiriin kuuluvia asioita, pitää työnantajan käydä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, mikäli kyse on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistävästä yrityksestä tai yhteisöstä.
Yhteistoimintalain uudistuksen jälkeen 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävällä yrityksellä tai yhteisöllä on kuitenkin velvollisuus käydä muutosneuvottelut tilanteessa, jossa se harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai lomauttamista irtisanomisperusteeseen rinnastettavan syyn perusteella. Muutosneuvotteluvelvoitetta ei siis ole alle 50 työntekijää säännöllisesti työllistävällä yrityksellä silloin, kun lomautus perustuu työn tilapäiseen vähentymiseen.
Yhteistoimintalain uudistus muuttaa merkittävästi lain soveltamisalaa. Toinen merkittävä muutos koskee muutosneuvotteluaikoja, jotka puolittuvat.
Käräjäoikeudessa ratkaistussa jutussa oli kyse siitä, rikkoiko työnantaja yhteistoimintalain neuvotteluvelvoitetta tekemällä päätöksiä Erton jäsenten työsopimusten ja työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamisesta ilman muutosneuvottelun käymistä.
Huolinta-alan yritys käynnisti keväällä 2021 huolintaosastollaan 12 työntekijää koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella irtisanottiin 7 työntekijää. Heidän joukossaan oli kaksi Erton jäsentä, jotka ottivat yhteyttä lakitiimiimme selvittääkseen työnantajan toiminnan lainmukaisuuden.
Yhteistoimintalain uudistus tuli voimaan 1.1.2022. Mutta mikä muuttui vanhaan nähden? Alla muutamia tärkeimpiä lain uudistuksia.
Rohkeutta pohtinut kulttuuritutkija Marja-Liisa Honkasalo kertoo rohkeudesta työyhteisön ominaisuutena.
Työpaikan konfliktien ratkaisu parantaa tuottavuutta ja vapauttaa energiaa. Hyvällä työpaikalla ei vältellä erimielisyyksiä vaan otetaan niistä opiksi.