Irtisanomisaika

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika
Enintään 1 vuosi 14 päivää
Yli vuosi ja enintään 4 vuotta 1 kuukausi
Yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta 2 kuukautta
Yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta 4 kuukautta
Yli 12 vuotta 6 kuukautta

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta 14 kalenteripäivää
Yli 5 vuotta 1 kuukausi

Toisin sopiminen ("jollei muusta sovita") tarkoittaa, että irtisanomisajasta on sovittu toisin joko työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.

Irtisanomisajan laskeminen

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä lukien. Mikäli noudatetaan esimerkiksi 14 päivän irtisanomisaikaa, ja työntekijä irtisanoo työsuhteensa päättymään kuukauden 1. päivänä, päättyy työsuhde 15. päivänä samaa kuuta.

Mikäli irtisanomisaika lasketaan kuukausissa, päättyy työsuhde järjestysnumeroltaan samana päivänä kuin irtisanomisilmoitus on annettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan luontoisetuineen ja lomakorvauksineen irtisanomisajalta. Tämän lisäksi työnantaja saattaa joutua maksamaan työntekijälle odotusajan palkan.

Työntekijä, joka eroaa työstä noudattamatta irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän vahingonkorvauksena. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä työsopimuslain mukaista kuittaussääntöä noudattaen.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta

Työntekovelvollisuus irtisanomisaikana

Työntekijä on irtisanomisaikana velvollinen tekemään työtä, ts. työntekijän on oltava irtisanomisaikanakin työnantajansa käytettävissä. Irtisanomisaikana työntekijällä on työlainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvoitteet.

Työnantaja voi myös vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana. Työntekijällä on kuitenkin oikeus myös tällöin saada irtisanomisajalta sopimuksenmukainen palkkansa ja sopimuksenmukaiset luontoisedut. Myös työterveydenhuollon palvelut ja työntekijälle myönnetyt henkilökuntaetuudet ovat työntekijän käytettävissä huolimatta siitä, ettei työntekovelvoitetta ole.

Lojaliteettivelvollisuus

Työntekijällä on työsuhteeseen liittyvä lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan irtisanomisaikana myös ollessaan vapautettu työstä. Näin ollen työntekijä ei saa esimerkiksi ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa ollessaan vapautettu työntekovelvollisuudesta irtisanomisaikana, ellei siitä ole erikseen sovittu työnantajan kanssa.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi sijoittaa vuosiloman työntekijän irtisanomisajan kanssa samaan aikaan noudattaen vuosilomalain säännöksiä lomakaudesta ja loman ilmoitusajankohdasta.

Lomakaudesta ja loman ilmoitusajasta voidaan yksittäistapauksissa kuitenkin sopiapoikkeavasti, jolloin minä tahansa vuodenaikana voidaan vuosiloma sijoittaa irtisanomisaikaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta määrätä vuosiloman ajankohtaa. Mikäli työntekijä haluaa pitää vuosilomaa ennen työsuhteen päättymistä, on asiasta sovittava työnantajan kanssa.

Lomakorvaus ja lomaraha

Kun työsuhde on irtisanomisen johdosta päättynyt, vuosilomaa ei voida enää antaa. Työnantajan tulee suorittaa työntekijälle lomakorvaus vuosiloman asemesta.

Lomarahaa ei pääsääntöisesti makseta lomakorvauksen yhteydessä. Lomarahaa ja sen maksamista koskevat säännökset perustuvat työehtosopimuksiin.