Kun erilaisia ihmisiä laittaa työpaikoilla yhteen, konflikteja ei voi välttää. “Meillä on kuitenkin hyviä keinoja estää väärinkäsitysten ja konfliktien syntymistä, ja ratkoa konflikteja”, sanoo konfliktintutkija ja sovittelija Pia Lappalainen.
Tunteita on mahdoton kääntää pois päältä. Ne kulkevat mukanamme koko ajan, niin työssä kuin vapaallakin. Tunteiden tunnistamista voi harjoitella ja se myös kannattaa, työelämän tunnetaitoja tutkiva psykologi Jarkko Rantanen sanoo.
Viestiminen ja vuorovaikuttaminen ovat elämän keskeisimpiä taitoja. Työyhteisössä niiden pohjalta syntyy vuoropuhelua, joka on yhdessä ajattelua ja vie niin ihmisiä kuin työtäkin hyvällä tavalla eteenpäin, työpsykologian tohtori Helena Åhman muistuttaa.
Osaamisidentiteetin käsite kehitettiin vastauksena monimuotoistuvaan työelämään, jossa yhä harvemman ammatti pysyy samana läpi elämän. Sosiaalipedagogi Laura Halosen mukaan osaamisidentiteettiin liittyy myös halu ja kyky kehittää osaamistaan omien kiinnostuksen kohteiden ja tavoitteiden mukaan.
Työelämä, työn tekemisen tavat ja työt muuttuvat villiä vauhtia, joten myös työtä koskevan lainsäädännön on pysyttävä mukana muutoksessa. “Kun lait ovat ajan tasalla, myös työelämän yhteiset pelisäännöt ovat”, ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola sanoo.
Aivot voivat hyvin, kun ne pääsevät oppimaan uutta ja yhdistämään uutta vanhaan. Siksi utelias elämänasenne tekee meille hyvää, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.
Rohkeassa työyhteisössä jaetaan vastuuta, ei nähdä loppuunpalamisia, uskalletaan sanoa vastaan ja pidetään kiinni arvoista. Rohkeutta pohtinut kulttuuritutkija Marja-Liisa Honkasalo kertoo rohkeudesta työyhteisön ominaisuutena.
Resilienssi on sekä yksilön että yhteisön kykyä toimia luovasti ja joustavasti vaikeuksienkin keskellä sekä palautua tasapainoon kriisin jälkeen. Resilienssiä voi voi myös oppia, kertoo psykoterapeutti Soili Poijula.
Pätkätyöt lisääntyvät, työurat lyhenevät ja perinteinen palkkatyö jää menneisyyteen. Nämä ovat yleisiä väittämiä työn muutoksesta. Oikeasti työelämässä on paljon jatkuvuutta ja sen sisältö muuttuu enemmän kuin työsuhdetyypit, työelämää tutkinut Satu Ojala lohduttaa.
Työelämä vaatii meiltä entistä enemmän. On jaksettava uudistua, kehittää työelämätaitojaan ja johtaa itseään. Jotta tämä onnistuisi, elämän peruspalikoiden pitää olla kunnossa, sanoo hyvinvoinnin asiantuntija Patrik Borg.
Arkkitehti Anni Laurila uskoo, että tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu antaa yhä enemmän tilaa erilaisille ihmisille ja tekemiselle. Miten se tapahtuu?
Cristina Andersson on tietokirjailija ja yrittäjä, joka haluaa että roboteista tulisi meidän kaikkien työkavereita. Miksi?
