Työelämä, työn tekemisen tavat ja työt muuttuvat villiä vauhtia, joten myös työtä koskevan lainsäädännön on pysyttävä mukana muutoksessa. “Kun lait ovat ajan tasalla, myös työelämän yhteiset pelisäännöt ovat”, ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola sanoo.
Aivot voivat hyvin, kun ne pääsevät oppimaan uutta ja yhdistämään uutta vanhaan. Siksi utelias elämänasenne tekee meille hyvää, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.
Rohkeassa työyhteisössä jaetaan vastuuta, ei nähdä loppuunpalamisia, uskalletaan sanoa vastaan ja pidetään kiinni arvoista. Rohkeutta pohtinut kulttuuritutkija Marja-Liisa Honkasalo kertoo rohkeudesta työyhteisön ominaisuutena.
Resilienssi on sekä yksilön että yhteisön kykyä toimia luovasti ja joustavasti vaikeuksienkin keskellä sekä palautua tasapainoon kriisin jälkeen. Resilienssiä voi voi myös oppia, kertoo psykoterapeutti Soili Poijula.
Pätkätyöt lisääntyvät, työurat lyhenevät ja perinteinen palkkatyö jää menneisyyteen. Nämä ovat yleisiä väittämiä työn muutoksesta. Oikeasti työelämässä on paljon jatkuvuutta ja sen sisältö muuttuu enemmän kuin työsuhdetyypit, työelämää tutkinut Satu Ojala lohduttaa.
Työelämä vaatii meiltä entistä enemmän. On jaksettava uudistua, kehittää työelämätaitojaan ja johtaa itseään. Jotta tämä onnistuisi, elämän peruspalikoiden pitää olla kunnossa, sanoo hyvinvoinnin asiantuntija Patrik Borg.
Arkkitehti Anni Laurila uskoo, että tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu antaa yhä enemmän tilaa erilaisille ihmisille ja tekemiselle. Miten se tapahtuu?
Cristina Andersson on tietokirjailija ja yrittäjä, joka haluaa että roboteista tulisi meidän kaikkien työkavereita. Miksi?
