Nollasopimuslaisia ovat työntekijät, joiden työaika vaihtelee, esimerkiksi 0–40 tunnin välillä. Usein heitä kutsutaan myös tarvittaessa työhön tuleviksi työntekijöiksi. Mitä nollasopimuslaisen tulee tietää muun muassa oikeudestaan sairausajan ja irtisanomisajan palkkaan tai esimerkiksi vuosilomaan?
Vaikka olisi kuinka intohimoinen työssään, niin yleensä innokkaimmatkin työntekijät haluavat pitää välillä lomaa. Yleensä lomat myös pidetään sitä mukaa kun niitä kertyy. Välillä niitä voi kuitenkin jäädä pitämättä erinäisistä syistä. Lomien ”hilloamisesta” voi kuitenkin joissain tilanteissa tulla ongelmia.
Jos työntekijä on ollut pitkään poissa työstä, hänelle ei välttämättä ole kertynyt täyttä vuosilomaa. Silloin kun poissaolo on johtunut sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta, voi työntekijällä olla oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin.
Kesälomakauden lähestyessä vuosilomaan liittyvät kysymykset yleistyvät ERTOn työsuhdeneuvonnassa. Monia mietityttävät esimerkiksi tilanteet, joissa kesälomasijaisia ei palkata ja kesäloma pilkotaan useampaan osaan.
Monilla kesäloma siintää jo edessä ja kukaan tuskin toivoo, että ansaittu hengähdystauko meneekin sairastellessa. Mitä tehdä, jos kuitenkin sairastuu lomalla?
Koronavirus on mullistanut työelämää kertaheitolla. Työntekijöiden asema voi tuntua heikolta, kun media ja lähipiiri syöttävät jatkuvasti tietoja yritysten yt-neuvotteluista ja lomautuksista. Vuosilomalaki sitoo kuitenkin työnantajia koronakriisistä huolimatta. Vuosilomalain lisäksi kannattaa aina tarkistaa omaan työsuhteeseen noudatettavan työehtosopimuksen määräykset vuosilomasta.
ERTOn työsuhdeneuvontapuhelin soi ahkerasti ympäri vuoden, myös keskellä kesää. ERTOn jäsenet kysyvät mm. vuosilomien kertymisestä ja pitämisestä erityistilanteissa, kuten äitiysloman, opintovapaan ja lomautuksen aikana. Siispä kertaan niitä seuraavaksi.
Vuosilomaa kertyy erityisäitiysvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuv...
